fig

Pääaiheet - Topics

Aloitussivu
Evijärvi
Viskari
Borg suku
Lassila suku
Salatut sivut
Sivukartta

Alisivusto - Subsite

Home
Jatkoa >>
Evijarvelta >>
Maps_1709
Maps_1770
Isojaot_1800
Isojakotaloja
Maps_1850
Maps_Kalmberg_1856
Maps_1951
Tiet
Kettusaari
Kuvia_1920
Kuvia_1930
Kuvia_1940
Kuvia_1950
Kuvia_1960
Kuvia_1990
evirippi1969
Viskarista >>
Contact us >>
SiteMap

Päivityksiä

28.7.2019
Sivujen lähdekoodit modernisoitiin.

31.12.2015
Päivityksiä Lue lisää >>

31.1.2014
Siirto uudelle serverille.

17.11.2013
Korjauksia ja lisäyksiä.

3.3.2000
Sukusivujen teko alkoi



Evijärven isojakokarttoja 1800-luvulta.-Old Evijärvi maps from 1800-century for enclosure of open fields or basic land consolidation

Muutamia kiinnostavia valittuja osia isojakokartoista, jotka olivat parhaiten dokumentoituja asioita pitäjissä 200 vuotta sitten.

Isojako

Isojako (yksjako) on Ruotsissa, johon myös Suomi tuolloin kuului, 1700-luvun puolivälin jälkeen käynnistetty maanjakotoimitus, jolla korvattiin vanha sarkajako. Evijärvellä niitä alettiin tekemään 1700-luvun lopussa. Toimitus lähti käyntiin, jos yksikin maanomistaja vaati sitä, mutta ne kesti vuosikymmeniä. Varmaan aiheutti riitojakin ja jälkitoimituksia tehtiin koko 1800-luvun ja myöhemminkin. Maataloustuotanto kasvoi sen takia paljon ja sillä oli merkitystä kyläyhteisön hajoamiselle ja torpparitaitoksen synnylle.

Kartat
Kun toimituksessa jaettiin käsin ja hiellä tehtyjä peltoja, piti se tehdä tarkasti. Nämä dokumentit ovat hyviä lähteitä vanhaan asutushistoriaan. Evijärven paperit oli alunperin Alajärven maanmittauskonttorissa, jossa ne löytyy mikrofilmillä. Alkuperäiset paperit on siiretty Vaasan maakunta-arkistoon. Kartat ovat usein isoja kaksi metriä leveitä sivultaan. Kun niitä ei ole vielä digitoitu Jyväskylän keskusarkistoon, tein sen osaltani muutamista mielenkiintoisista löydöistä.

Dokumentointi
Valokuvasin kaikki Evijärven alueen isojakokartat, mutta jotkin epäonnistui. Myös niiden esiintuonnissa ilmeni ongelmia, kun jakokartat ovat hyvin sirpaleisia ja epäloogisia muita myöhempiä tarkoituksia varten. Eli samassa kartta-arkissa voi olla eripuolilta kuntaa olevia alueita.

Karttojen tilojen tai omistuksien merkinnät heittää myös siksi, kun samaa karttaa on käytetty useassa jakotoimituksessa vuosikymmenten aikana. Taas sinänsä kukin jakotoimitus on hyvinkin looginen, jotta se pystyttiin esittelmään tuolloin maanomistajille.

Tänäpäivänä nämä kaikki on mustavalkokuvilla mikrofilmattu, mutta kaiken nettin laittaminen vaatii aikamoista ponnistusta sekä säilytyskapasiteettia. Sinänsä selviä aina erillisestä jakotoimituksesta tehtyjä dokumenttia ei ole suuniteltu aikoinaan www-jakoon. On jokaisesta aina sata sivua. Tätä asiaa työstetään.

Kirkonkylän Isojakokartta 1796

Tätä karttaa on sitten täydentäneet ja korjanneet jälkeenpäin muutkin jakotoimituksen tekijät. Isojakokartta on Kuoppa-aholta Kultaniemen päähän saakka. Yhdeltä isojakodokumentin jyvityslistasta tilojen nimet alkuperäisessä muodossaan jakokirjasta aivan malliksi. Nekin merkinnät (=identifikointikoodit) muuttui sittten myöhemmin, mutta ohessa aivan malliksi:

(viskarikoko)
B1 Söderkultalax
B2 Kultalax
B3 Wattuaho
B4 Soinibäck
B5 Norrknivilä
B6 Hannula
B7 Knivilä
B8 Furunäs

Furunäs on ostettu maanala 1/4 manttaalia jyvitystietojen mukaan, mikä on melko suuri ala ja murtoluku Wattuahon kokoinen. Vertailuksi suuri Norrknivilä on 1/2 manttaalia. Suomessa seurakunnilla on ollut perinteisesti maaomaisuutta ja metsiä. Kirkonkirjojen mukaan se on kappeliseurakunta (Kapellansbohl Furunäs, kappalaisena Marcus Fagerdhal 1.3.1765 Kumo ja tuli Evijärvelle 1818 Lehtimäeltä).

Ainoan B8 merkinnän löysin kartasta Lehtisaaresta, joka on nykyisen leirintäalueen edessä oleva isompi saari ja käsittääkseni seurakunnan omistuksessa on saaret aivan Niittysaareen asti.

Tässä oli isojakodokumentti ja kartan merkinnät melko yhtenevät. Jonkin maapalan omistussuhteiden selvittelyssä pitää mennä sitten isojakodokumentin mukaan.



Viskarinmäki

(viskarizoom)
Suurennettu kuva Viskarimäen kohdalta. Siinä näkyy katoviivalla nykyinen Kauppatie kirkon omistaman alueen pohjoispuolella, tiehaara kirkolle ja Jokikylään päin aivan isolla kirjoitetun Knivila yläpuolella.

Tämä kirkon alue on neliskanttinen ja näkyy alemmassa kartassa paremmin punaisella rajattuna. Vähäjärvi (Träsk) alaalla vihreällä rajattuna ja alue rajoittuu vasemmalla Päkkiin ja oikealla Valmosannevaan. Tässähän jaetaan peltoja, ei nevoja eikä juuri metsiäkään.

Kauppatie vasemmalla rajoittuu Päkkiin ja oikealla risteykseen, joka on nykyisellä paikallaan suunnilleen. Tie vain mutkittelee kirkolle päin nykyisen Laukkosen varastojen takaa ennen palaamista Usvarannan kohdalla nykyiseen tien paikkaan.

Vanhojen sanakirjojen mukaan kartassa näkyvä "kyrkkovärden" tarkoittaa yksinomaan ja yksiselitteisesti kirkon maaomaisuutta, ensikerran mainittu sanakirjoissa 1600-luvulla ja käytössä myöhemmin aina 1900-luvulle asti. Nykysana "kyrkvärd" eli suntio on täysin eri asia.

Kirkon tulevasta paikastahan riitelivät eri kyläkunnat. Haapikyläläiset ja niiden voimanainen oli hakkuuttanut tukit jo valmiiksi. Kuitenkin sitten Puntosenniemestä Vattuaholta vietiin salaa tukit Kniivilälahden yli Kirkkomäelle. Mutta kuten lähes jokaisessa Suomen kunnassa, kirkko laitettiin loppujenlopuksi vanhojen uhripaikkojen paikalle, joka varmaan oli nykyinenkin Kirkkomäki. Siitä piti huolen pappien esimiehet olisko nykyään hiippakunta. Olihan ne tapaamispaikat olleet tuhansia vuosia aikaisemmin helpoimmin lähestettyvissä vesitse eri suunnista uhripaikoille ja saatiin loppu vanhoille riiteille.

Kirkon alue alkaa nykyisestä meijerin alueesta KPO:n tonttiin, Käsittää vanhan kunnantalon ja Kauppatien välisen alueen. Näiden molemmin puolin oleva alue on kanssa mielenkiintoinen. Kuka omisti sairaalan l. Antinniemen ja kirkon maa-alueen eteläpuolella ennen Kniivilän B7 peltoaluetta ja samoin risteyksen eteläpuolella punaisella merkityn. Nykyään ne on kenen ne ovat, lähinnä tässä etsitään asioita ennen isojakoa.

Viskarinmäki 1868 verrattuna vuoteen 2016

(viskarizoom86)
(viskarimix2)
Vasemmalla suurennos myöhäisemmästä jakokartasta vuodelta 1868. Karttaan on merkitty punaisella kirkon alue ja joku on lisännyt väärinpäin olevaa tekstiä siitä. Joudun hakemaan uudestaan Vaasasta, mitä siihen on kirjoitettu.

Oikealla on yhdistetty tuoreesta tonttikartasta Viskarimäen kohdalta häivyttäen läpinäkyväksi päälle ja alla on vasemmalla olevasta jakokartasta vuodelta 1868 kuvat. Isojakokartoissa karttapohjoinen perinteisesti vaihtelee.

Kniivilälahden vesipinta oli ennen korkeammalla ja maata on ajettu Antinniemen rantaan. Justeerasin lähinnä Kauppatien ja risteyksen paikalleen. Yllättävän hyvin on saatu kartta piirettyä mittoihin jo 1700-luvun lopulla.

Isoja tiedostoja Röringin kartoista 1762-1770 ja Wetterstedtin maakuntakartastosta 1775

Ohessa on isoja 10Mb-15Mb tiedostoja, joista selviää paremmin teiden paikat ja kokonaisuus.

Evijärvi n. 1770

Viskarilaisena huomaa, että mitään merkintöjä ei ole siitä paikasta, kun siinä asui niitä lappalaisia. Vähäjärven eteläalue on merkitty autioksi "öde" asumukseksi, kuten olen kertonut lappalainen Niclas Huipasta muualla. Kirsilä manttaali on sitten merkitty ja Kniivilä laitettu aivan kirkon viereen. Sitten Joppersnäsin eli Nääsin ja Inan välissä ei olisi asutusta, jossa varmaan oli. Monet muutkin merkityt suvut ovat hiukan väärissä paikoissa.

Lappajärvi 1762

Etelä-Pohjanmaa_1775 ja tiestöt

Ähtävän vastaavat kartat löytyy Borg sivustoilla. Lisää mielenkiintoista materiaalia löytyy:

Kansallisarkiston digiarkistosta
Lisää karttoja löytyy Kansallisarkiston digiarkistosta ja Evijärvestä
Zoomaamalla saat tarkempia tietoja, kuten Jokikylästä

Lisää karttoja ja kartografiasta sekä historiasta löytyy näiltä sivustoilta:

Maps_1709 sivulla.
Maps_1850 sivulla.
20.2.2019

Home | SiteMap @ Tommi Borg 2000-2019 / All rights reserved