fig

Pääaiheet - Topics

Kirja
Aloitussivu
Jatkoa aloitussivuun
Evijärvi
EviVesi nyt
Viskari
Borg suku
Lassila suku
Salatut sivut
Sivukartta

Alisivusto - Subsite

Home
Aloitussivu >>
Evijarvelta >>
Viskarista >>
EviVesi >>
Pinnankorkeuksista
Imuruoppaus
Contact us >>
SiteMap

Päivityksiä

4.12.2023
Kirja sivuista "Geenit ja Juuret: Evijärven Tarina"

28.7.2019
Sivujen lähdekoodit modernisoitiin.

31.1.2014
Siirto uudelle serverille.

17.11.2013
Korjauksia ja lisäyksiä.

3.3.2000
Sukusivujen teko alkoi



Evijärven vedenpinnan säännöstelystä

Poiketen kaikista muista www.tompansuku.net sivuista EviVesi sivuilla puhutaan politiikkaa, järvipolitiikkaa ja järven tilanteesta.

Politiikka määritellään yhteisten asioiden hoitamiseksi. Olen onnistunut pysymään erossa puolue- ja kunnallispolitiikasta, mutta nyt keskustelu yhteisen järven hyvinvoinnista tuntuu myös olevan osa politiikkaa. Minut on valittu kunnanhallituksen edustajaksi järven kunnostamisen (KOHO) ohjausryhmään, joten tämä liittyy nyt järvipolitiikkaan.

Toisella sivulla käsitellään järven historiaa neutraalisesti.

AVIlta lupa 16.12.2022 säännöstelyn muuttamiseen, siitä on sitten valitettu
Reaaliaikainen säännöstely
Ähtävänjoen vesistöstä ja virtaamista
Virkistyskäyttö
Kuka määrää ja mitä ovat AVI, ely ja HAO
Säännöstely käytännössä ennen vuotta 2023
Ehdotettu Evijärven säännöstelylupa 10.12.2020
Miksi olemme joutuneet tähän tilanteeseen?
Arvojen puntarointia
Järvipoliittinen kannanotto

AVI on myöntänyt luvan säännöstelyn muuttamiseen 16.12.2022, mutta päätöksestä on valitettu.

Tämä päätös on pieni positiivinen askel Evijärven kunnostuksessa. Liitteenä on AVI:n päätös PDF-tiedostona. jossa järvenpinnan korkeuden ylä- ja alarajoja nostetaan 10 cm.

Tästä päätöksestä tehtiin kuitenkin käsittämätön valitus Vaasan hallinto-oikeuteen (HAO) 17 maanomistajan toimesta, eikä välttämättä maanviljelijöiden. HAO on vielä kieltänyt AVI:n myöntämän luvan täytäntöönpanon ELY:ltä 20.4.2023 asti, joten tällä hetkellä vesipintaa ei nosteta.

Reaaliaikainen säännöstely

On jo aiemmin päätetty luopua pääosin reaaliaikaisesta pulssituksesta, koska siitä aiheutuu haittoja talven virkistyskäytölle. Päivitin tätä sivua, mutta jätin AVI:n ja ELY:n osiot ennalleen, koska niitä tarvitaan edelleen järven kunnostuksessa.

Nykyinen reaaliaikainen Evijärven vesipinta ja paljon muuta tietoa löytyy Ympäristöhallinnon sivuilta. Kannattaa tutustua sivustoon, jos on mielipiteitä veden korkeudesta. ELY:ssäkään ei ole helppoa, kun ei voi ennustaa tulevia säitä ja sateita. Käytännössä vesipintaa kuitenkin hieman pulssitetaan, kun katsoo korkeuspinnan kuvaajia, mutta tämä johtuu pääasiassa ala- ja yläjuoksun jokien virtausmäärien ohjauksesta. Alajuoksulla esiintyy pakkasilla usein hyydeongelmia, joten juoksutusmäärää joudutaan muuttamaan sen vuoksi. Jos oheinen linkki ei enää toimi, voi uuden sivun löytää hakemalla "Ähtävänjoen vesistöalue Evijärvi" Googlesta.

Evijärven kunnan ja monien organisaation yhteisprojekteissa kuten KOHO – Evijärven kunnostuksesta on mukana useita asiantuntijoita, jotka ovat tehneet selvityksiä ja toteuttaneet kunnostustoimenpiteitä, kuten kaislojen niittoa. Heidän linkkisivuillaan on lisätietoa.

Ähtävänjoen vesistöstä ja virtaamista

Tässä on satelliittikuva 18.8.2020, jossa näkyy kesäisen sinileväinvaasion jälkimainingit. Kuvasta selkeästi näkyy sinilevävapaan veden virtaus Lappajärvestä. Koillisessa Ahon- ja Kedonselällä Inan päässä on edelleen sinilevää, joka näkyy ilmakuvassa vihreänä. Jos kesällä lahdessa oli tummaa vettä, sinilevää ei muodostunut. Siksi Puoti- ja Kniivilänlahti ovat sinilevävapaita. Mielenkiintoinen poikkeus on Hesvean- eli Hyöpakanselkä Inassa, jossa oli samoin sinilevää kuukautta aiemmin kesällä 17.7.,
(Sateliitikuva)
On tärkeää tiedostaa ja käsitellä koko Ähtävänjoki Lehtimäeltä Pietarsaareen saakka yhtenäisenä vesistönä ja vesialueena, kuten ELY tekee. Evijärvi kuitenkin erottuu erityisen herkkänä rakenteena ympäristön muutoksille.

Lappajärvi on pinta-alaltaan 145 km2, kun taas vuoden 1709 kartassa merkitty pohjoinen Noor-järvi (myöhemmin Evijärvi) on vain 28 km2, eli noin viidesosa siitä. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että jos Lappajärven pintaa lasketaan 2 cm, Evijärven vesipinta nousee vastaavasti 10 cm, kun oletetaan laskennallisen juoksutusmäärän Ähtävänjoessa pysyvän samana. Evijärven saaret todennäköisesti pienentävät vesipinta-alaa entisestään,

mikä lisää vipuvaikutusta veden korkeuksiin. Jokien perkaamiset ja säännöstelytoimenpiteet ovat rauhoittaneet tilannetta vedenpinnan suhteen. Kuitenkin vielä vuonna 1899 ja joskus myöhemmin 1950-luvulle asti oli tarpeen kulkea veneellä maantien yläpuolella Viskarista Kuoppa-aholle kevättulvan aikaan, kuten valokuvasta voi havaita.

Nykyään ELY-keskus pystyy kauko-ohjauksena tietokoneella säätämään vedenpinnan korkeutta vain muutamalla klikkauksella.

Tiesitkö muuten, että kauniina kesäpäivänä Välijokeen virtaa noin kuutio sekunnissa enemmän vettä järvestä kuin sieltä eteenpäin Ähtävänjokeen. Aurinko voi tehokkaasti lämmittää tätä humuspitoista tummaa vettä kesäkuumina päivinä, ja se voi virrata jopa takaisin nevo-ojiin haihtuakseen sielläkin.

Vedenpinnan korkeudella on vaikutusta paitsi ranta-alueisiin ja järven vesimäärään, myös laskennalliseen veden vaihtuvuuteen. Matalammilla rantavesillä ja muualla lumpeilla ja muilla vesikasveilla on enemmän kasvutilaa ja auringonvaloa, mikäli vedenpinta on lähempänä niitä. Tämä mahdollistaa kasvien fotosynteesin ja myöhemmin humuksen tuotannon lisääntymisen. Järvi umpeutuu myös tällä tavoin nopeammin.

Evijärvi, jossa on matalia saaristoja ja useita lahtia, eroaa rakenteellisesti ja virtausteknisesti monista muista järvistä. Se on keskimääräistä herkempi ympäristön muutoksille verrattuna esimerkiksi Lappajärveen, jossa on jatkuvasti virtaava humusvesi. Evijärvessä on useita virtauksen suvantoalueita, joissa kiintoaineet laskeutuvat pohjaan. Lisäksi pienikin humuksen lisäys ojien kautta lisää tällaisten suvantoalueiden liettyntymistä.

Virkistyskäyttö

Evijärvellä on noin 130-140 saarta, riippuen laskentatavasta, ja kunnassa, jossa asuu yhteensä 2473 asukasta (HS 4.4.2020), on 1055 kesäasukasta. Tämä tarkoittaa asukasmäärän kasvua 43 prosentilla. Samassa tilastossa mainittiin myös 710 kesämökkiä.

Laskelmasta puuttuvat kuitenkin leirintäalueen ja muiden satunnaisten järvenkäyttäjien tiedot, kuten koskimelojat, kilpasoutajat, tukkilaiskisavieraat ja mökeillä vierailevat henkilöt. Lisäksi on muita käyttäjiä, kuten haukisoutajat, kalastajat, metsästäjät, lintubongarit ja monet muut, jotka saapuvat järvelle ajoittain suurin joukoin. Vuosittaisen käyttäjämäärän arvioita on useita tuhansia, mutta niitä ei ole tilastoitu.

Joidenkin paikallisten yrittäjien liikevaihto voi jopa moninkertaistua kesäaikaan. Matala järvi lämpenee nopeasti kesällä uimakelpoiseksi, ja saaristoisena se ei aiheuta suuria aaltoja, vaikka tuuli olisi voimakas. Kuitenkin veneilijöille Evijärvi voi olla todella karikkoinen, ja jos perämoottorin alaosa vaurioituu, se voi maksaa jopa puolet koko laitteen hinnasta.

Kuka määrää ja mitä ovat AVI, ely ja HAO

Aluehallintovirasto (AVI) hoitaa Suomen lainsäädännön toimeenpanoon, ohjaukseen ja valvontaan liittyviä tehtäviä. Se toimii nykyään Lääninhallituksen ja maaherran nykymuotoisena viranomaisena. Nykyinen Evijärven säännöstelylupa myönnettiin vuonna 1991, ja se tuli lainvoimaiseksi toukokuussa 1995 korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyn jälkeen. Länsi-Suomen vesioikeuden antama päätös nro 64/1991/2 löytyy tässä linkissä, jonka löysin viimein avuliaan elyn kautta. Sivulla 80 on säännöstelyohje.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ely) hoitavat valtionhallinnon alueellisia toimeenpano- ja kehittämistehtäviä Suomessa. Niiden historia ulottuu yli 200 vuoden taakse. ELY-keskukset hoitavat nykyään monia tehtäviä, kuten entisen Työvoimatoimiston tai Vesi- ja ympäristöhallinnon tehtäviä. Tässä on suora linkki Evijärven säännöstelyluvan muuttamista ja valmistelulupaa koskevaan kuulemiseen, jonka ely on tehnyt. He ovat tehneet merkittävää työtä haittojen ja korvausten arvioinnissa. Uusi elyn tekemä hakemus 2022 löytyy AVIn verkkosivuilta täältä. AVIn tiedotteessa, joka on lähetetty kirjeenä nähtävästi maan- ja mökkien omistajille.

Hallinto-oikeus (HAO) käsittelee yksityisten ihmisten ja yhteisöjen valituksia viranomaisten hallintoasioissa tekemistä päätöksistä. HAO on perustuslakiin perustuva elin, joka pyrkii varmistamaan oikeusvaltion ja demokratian periaatteiden toteutumisen yhteiskunnassa. Vaasan hallinto-oikeus käsittelee muun muassa vesi- ja ympäristönsuojelulakiin liittyviä asioita. Vaasan HAO:n julkisessa kuulutuksessa 14.4.2023 ilmoitettiin päätöksestä, ja he antoivat päätöksen täytäntöönpanon kieltämisestä elylle 20.4.2023. Keskimääräinen käsittelyaika Vaasan HAO:ssa on ollut 13,8 kuukautta.

Nämä oikeusvaltion periaatteet ovat tärkeitä ja toimivia, vaikka oikeudenkäyntiprosessi joskus eteneekin hitaasti. Alun perin vesilaki on luotu esimerkiksi koskien perkaamista, tulvasuojelua ja peltojen kuivatusta varten. Nämä asiat ovat monimutkaisia ja niissä on usein monia asianosaisia ja teknisiä selvityksiä, mikä hidastaa käsittelyä jo alusta asti. Ympäristömme ja järviemme tila kuitenkin muuttuu nykyään nopeammin eri syistä kuin viranomaiset ehtivät pysyä kehityksen mukana, vaikka ei otettaisi huomioon valituksia. Uusi vesilaki vuodelta 2011 (27.5.2011/587) on jo ottanut huomioon maailman muutoksen ja virkistyskäytön kasvavan merkityksen. Uusi vesilaki 2011 löytyy tästä.

Esimerkkinä vaikkapa luvusta 6 Keskivedenkorkeuden pysyvä muuttaminen, ote pykälästä 5 § Alueen omistajien suostumus: "Alueen omistajien suostumusta ei kuitenkaan tarvita, jos keskivedenkorkeuden muuttaminen on yleisen tarpeen tai muun yleiseltä kannalta tärkeän tarkoituksen, kuten yhdyskunnan vedenhankinnan, tulvasuojelun, vesistön virkistyskäytön tai luonnonsuojelun vaatima."

Säännöstely käytännössä ennen vuotta 2023

Käytännössä Evijärveä ja muita järviä sekä tekoaltaita hoitaa johtava vesitalousasiantuntija Katja Haukilehto ely-keskuksesta. Jotta hän pystyisi hallitsemaan monien järvien vedenpinnan säätelyä, joka saattaa sijaita jopa 100 km:n päässä, hän on todennäköisesti tehnyt itselleen ja mahdollisille sijaistajilleen muistilapun kustakin järvistä tai tekoaltaasta, mutta tämä on arveluani enkä ole tarkemmin kysynyt häneltä. On haastavaa ennustaa sulamisvesien määrää seuraavalle viikolle ja muita muuttujia, jotta voidaan noudattaa lakia ja AVIn myöntämää säännöstelylupaa. Mielestäni hän on kuitenkin onnistunut tehtävässään erittäin hyvin. Hän on kuitenkin antanut luvan julkaista alla olevan sisäisen muistion, joka kuvaa tilannetta vuonna 2022 ennen 10 cm:n nostoa vuonna 2023:

Voimassa oleva Evijärven säännöstelykaavio.
(vanhasäännöstelykaavio)
”Evijärven säännöstelyluvassa on säännöstelykaavio (luvassa ohjepiirros), jonka mukaan Evijärveä tulee säännöstellä. Vaaka-akselilla on aika kuukausina. Pystyakseleilla on vedenkorkeus. Vasemmalla pystyakselilla on vedenkorkeus Ähtävänjoen vanhassa korkeusjärjestelmässä ja oikealla nykyisin käytössä olevassa N60-korkeusjärjestelmässä.

Säännöstelykaaviossa on kullekin ajankohdalle ja korkeustasovyöhykkeelle määrätyt juoksutusmäärät. Lisäksi säännöstelykaaviossa esitetään säännöstelyn ylä- ja alarajat sekä ns. tavoitevyöhyke. Kevättä lukuun ottamatta tavoitevyöhyke on tasolla N60 +61,60-61,75 m (eli 15 cm väli). Keväällä tavoitevyöhyke laskee tammikuun puolivälistä alkaen maaliskuun loppuun mennessä välille +61,45…+61,55 m. Säännöstelyn yläraja on tasolla N60 +62,15 m ja alaraja tasolla +61,15 m.

Säännöstelyluvan mukaan juoksutus on pyrittävä hoitamaan siten, että vedenkorkeus seuraa mahdollisuuksien mukaan säännöstelykaaviossa esitettyä tavoitevyöhykettä. Jos vedenpinta nousee tavoitevyöhykkeen yläpuolelle, on juoksutus nostettava tasolle, joka on määritetty säännöstelykaaviossa. Vedenpinnan noustessa tavoitevyöhykkeen yläpuolelle kesäkuun ja lokakuun välisenä aikana, Evijärven juoksutus on nostettava tasolle 20 - 30 m3/s. Toukokuussa juoksutus tulee nostaa tasolle 15 - 30 m3/s vedenpinnan noustessa tavoitevyöhykkeen yläpuolelle. Evijärven juoksutuksen muutos saa kuitenkin olla korkeintaan vain 3 m3/s vuorokaudessa. Evijärven vedenkorkeus saa siis olla tavoitevyöhykkeen yläpuolella, jos juoksutus nostetaan kaavion määräämille tasoille. Juoksutuksia lisättäessä pyritään huomioimaan myös alapuolisen joen tulvatilanne. Juoksutuksen tulee olla kuitenkin vähintään 4 m3/s (paitsi ihan alarajan tuntumassa 3-4 m3/s). Ähtävänjoen ollessa pysyvästi jäässä on suurin juoksutus 25 m3/s.

Hyydetulvan uhatessa Ähtävänjoessa saadaan Evijärven juoksutusta lyhytaikaisesti pienentää enintään 5 m3/s kaavion osoittamasta juoksutuksesta. Ähtävänjoen virtaama ei kuitenkaan tällöin saa alittaa arvoa 4 m3/s.”

Uusi Evijärven säännöstelylupa voimaan

Uusi Evijärven säännöstelykaavio.
(Uusisäännöstelykaavio)
Suora linkki kuultavana olevaan Evijärven säännöstelyluvan muuttaminen sekä valmistelulupa. Uusi alunperin elyn tekemä hakemus, on joka laitettu vireille jo 10.12.2020 löytyy tästä linkistä ja ohessa säännöstelykaavio siitä. Tämä on siis AVIn kuulutus asiasta heidän sivuiltaan.

Sivulla avautuu monia linkkejä ja muunmuassa paljon karttatiedostoja. Vaikka ne ovat mielenkiintoisia, ei kannata keskittyä niihin, että "ei näe metsää puilta". Jos käytät tietokonetta, lataa asiakirja "Uudelleen kuulutuksen asiakirjat" koneellesi ja pura ne sitten hakemistoon.

AVIn tekstiä: "Voit lähettää asiaa koskevan muistutuksen tai mielipiteen aluehallintovirastolle sähköisellä lomakkeella, josta löydät yksityiskohtaisempia ohjeita muistutuksen ja mielipiteen laatimiseen. Palvelu ei vaadi tunnistautumista ja se on maksuton. Muistutus tai mielipide pyydetään toimittamaan jollain seuraavista tavoista viimeistään 5.5.2022"

Ei siis rajoiteta sananvapautta rantapeltojen tai tonttien omistajiin, vaan kaikkien asiasta kiinnostuneiden mielipiteillä on merkitystä.

Arvojen puntarointia

Maailma muuttuu, ja maatalouden kehittyessä peltojen tuottavuus kasvaa huomattavasti verrattuna siihen aikaan, kun rantapellot olivat tärkeä ravinnonlähde tulvien yhteydessä. Nykyään maatalouden haasteet ja ongelmat vaativat yhteiskunnalta erilaisia ratkaisuja, eivätkä rantapeltojen tuotot tai korvaukset juurikaan auta näissä tilanteissa. Lisäksi nämä tuotot ja korvaukset hyödyttävät vain muutamia maataloustuotteita tuottavia tiloja.

Järvien monipuolinen virkistyskäyttö on kokonaisarvoltaan yhteiskunnallisesti merkittävämpää kuin rantapeltojen tuotot, vaikka otettaisiin huomioon mainitut "erityiskorvaukset", peltojen arvo ja niiden satotuotto. Pelkästään rantatonttien ja mökkien omaisuusmassa ylittää moninkertaisesti rantapeltojen vastaavan kokonaissumman.

Miksi olemme joutuneet tähän tilanteeseen?

Järveen on virrannut vähintään 70 vuoden ajan ojituksista ja erityisesti ajanjakson alkupäässä maataloudesta sekä viemäreistä ravinteita, jotka ovat kerrostuneet ajan myötä pohjasementtiin eli mutaan. Kun veden ja pohjan välinen keskimääräinen vapaa väli on pienentynyt, roskakalat ja nykyään jopa kovat tuulet pystyvät nostamaan pohjan ravinteita sinilevän käyttöön.

Järvipoliittinen kannanotto

AVIn päätös 16.12.2022 on parempaan suuntaan, mutta paljon on vielä tekemättä järven hyvinvoinnin eteen. Ikävää, että nykyiset luonnon muutokset ovat paljon nopeampia kuin proseduurit vesiasioissa.
Poistettavaa tekstiä:

Korotettu vesipinta talviaikana

Kun on vuosisatojen aikana saatu hallintaan järvien vedenpintojen korkeudet ruoppaamalla ja patoamalla, pidetään kynsin ja hampain kiinni saavutetusta tasaisesta ja hallitusta tilanteesta. Se on täysin loogista maanviljelyn tai rantarakenteiden kannalta, mutta ei ole hyväksi vaikkapa järven luontaiselle puhdistaumiselle tai vuotuiselle kiertokululle. Ilmastonmuutokselle emme mahda mitään, mutta veden korkeudelle kyllä. Matalassa ja sokkeloisessa järvessä on veden ja talvella jään alapinnan korkeudella suurempaa merkitystä kuin yleensä.

Korotettu vesipinta talviaikana aivan vaan alustavana ehdotuksena

Jäisen maan aikana pelloille ei ole haittaa, vaikka vedenpinta olisi vielä korkeampi. Ensinnä siellä ei liikuta ja toisekseen maa-aineksia ei kulkeudu niistä minnekään. Siksi silloin voidaan tehdä suurempi korotus. Ei ainoastaan veden virtaukset mataliin lahtiin parane suuremmassa välissä jään ja pohjan välissä, jolloin myös pohjasedimentti eli käytännössä muta pääsee siirtymään edelleen alavirtaan päin, kuten aikaisemminkin tapahtui ennen säännöstelyjä. Rantarakennelmiin kuten laitureille voi olla kyllä haittaa talvikorotuksesta.

Home | SiteMap @ Tommi Borg 2000-2024 / All rights reserved