Välipellon kurvista kirkollepäin
Evijärven sukutiloja kirjasta 1933

Välipellon kurvista kirkollepäin

Kuva "Välipellon kurvista" l. kirkkomäki, Välipellon risteyksestä kirkolle päin joskus 30-luvulla. Martti Joensuun kotiarkiston kuva, jonka on valokuvannut Kalle Uolevi Keto. Kuvaa saat suurennettua klikkaamalla sitä.

Taustalla harmaista näkyvistä lainamakasiineista ja niiden paikoista on mielenkiintoisia juttuja.

Vasemmanpuoleinen on rakennettu joskus vuonna 1877 ja oikeanpuoleinen joskus vuosikymmeniä aikaisemmin. Vanhempi makasiini näkyy oikealla, kun katsoo tarkemmin kuvaa.

Jossain on ollut papin hevosille talli, josta oli pohjoispääty sahattu pois kerrotun mukaan, ehkä vanhan viljamakasiinin päädystä, arvaan. Näin tehden hevosta ei tarvinnut ottaa valjaista pois kirkontoimituksten ajaksi, pappi asui silloin vanhassa pappilassa eli nykyisessä Ruurikkalassa.

Kuvassa vasemmanpuoleinen uudempi lainamakasiini oli sitten myöhemmin remontoitu rippikoulujen ja muun opetuksen tarpeisiin joskus sotien jälkeen, vuosiluvuista ei tietoa. Kiinteistössä pidettiin myös kansalaiskoulun ja muita keskikoulunkin tunteja 60-luvulla ja itse kävin rippikoulun siinä vuonna 1969. No eihän se varmaan ollut kaikkia standardeja täyttävä, mutta ainakaan tuolloin ei poikennut standardina Viskarin kansakoulusta ulkovessoineen. Paikalle rakennettiin sitten nätti ja moderni seurakuntatalo joskus 70-luvulla.

Kuivalla mäenpäällä olevaan uudehkoon seurakuntataloon saapui 2010-luvun homeongelma, jonka seurauksena purettin aivan muuten rakennusteknisesti kunnossa oleva talo.

Kuvan toimitti Martti Joensuu, joka kertoi, että kuvan on ottanut : Kalle Uolevi Keto s. 11.6.1920 ja kaatui sodassa 20.7.1941 - Kallen vanhemmat ovat: Kaarlo Antinpoika Keto s. 28.8.1888 ja äiti Selma Maria Heikintytär Hernesaho s.3.10.1899.

Martti kertoi lisää: "Oikestaan lainamakasiineja oli kaksi. Lyhempi oli kirkon puoleisessa päässä. Väliä oli vain ehkä 1 metri. Makasiineissa oli sisällä timpratut laarit. Laakakivet olivat ulkoseinän ja laari-hirsien välissä. Tämä oli silloista turvakamera-aikaa. Tuuhettia vastapäätä oli Sirosen (Åbyyn) Oskarin (Kamarpakasta) rakentama punainen talo. Myöhemmin sen omisti Kalevi Laukkonen, Eero Laukkonen ja Osuuspankki. Nyt talo on hajoitettu. Se oli timprattu pienemmän makasiinin laari-hirsistä. Ulkoseinät olivat siten vielä ulompana".

Tuija Saarteinen esitti Facebooksessa dokumentin, jossa kerrotaan että Karl Alfred Calamnius toimi Evijärvellä kirkkoherrana vuosina 1877-1908. Pöytäkirja yhteisestä kuntakokouksesta Evijärven seurakunnan kanssa on päivätty 20.1.1877. Se kertoo, että pappilaan rakennettiin uusi viljamakasiini ehkäpä kirkkoherran aloitteesta / toiveesta. Asiasta oli kirkonkokouksen päätös, joten on oletettavaa kirkkoherran olleen asialla. Makasiinin rakentaminen huutokaupattiin vähiten pyytäneelle Matti Frederikinpoika Paalaselle 290 markan hintaan (nykyrahassa noin 1093 e). Viljamakasiini tuli rakentaa lukkoa vaille valmiiksi ”seurakunnan wärkistä…timprata, veistää ja kaikki valmiiksi tehdä, laarit, lattiat, ovet ja katot.”

Muistan hyvin 60-luvulta kun Pietikäisen Ossi, isäni Ewaldin ensimmäinen oikea ekonomi-kirjanpitäjä asui tässä Sirosen talossa. Jo silloin n. 10-vuotiaana lapsena kiinnitti huomiota siihen, että joka ikkunan alareunassa piti olla puntti tulitikkuja, jotta ikkunat ei jäätyisi. Kellaria myöten joskus möyrittäessä kiinnitti huomiota, että oli tosi kehnosti rakennettu talo. Puutavarat olivat ehkä siitä vanhemmasta makasiinista rakennettu joskus ainakin ennen 1860-lukua.

Evijärven sukutiloja kirjasta 1933

Kun lähdekirja on: "Suomen Maatilat, Werner Södeström Osakeyhtiö, Porvoo, 1933", joka on yli 70 vuotta vanha ja oletan tekijöiden kuolleen kauan sitten, ei julkaisu varmaan riko tekijäinoikeuksia. Toisekseen Suomen maatalousmuseo Sarka on kerännyt kaikki puolimetriä paksun kirjasarjan tilat tietokannaksi^* Suomen maatilat 1–5.

Laitan kumminkin Evijärven tilat oheen, kun kerran ehdin skannaamaan ja muutin PDF muotoon säästääkseni tilaa serverilleni, jossa muodossa sivut ovat luettavissa:

Evijärven ja Inan kylät 1933
Jokelan kylä 1933
Kerttuan ja Kivijärven kylät 1933
Lahdenkylä 1933
Särkijärven kylä 1933
Valokuva Evijärven kirkosta 1933

^* Kaikkia 1930-luvun vaihteen suomalaisia maatiloja ei puolimetrisessä teossarjassa ole. Kuten alkusanoissa ja selityksissä kerrotaan, suurteokseen otettiin pääsääntöisesti mukaan sukutiloja, joiden peltopinta-ala oli vähintään 25 hehtaaria. Niinpä sarjan alanimeke onkin Tietokirja maamme keskikokoisista ja suurista maatiloista. Tietokannan esittelyteksti menee vieläkin pidemmälle rajausten analysoinnissa, sen mukaan hakuteoksen tilat ”edustavat maatilojemme eliittiä, ja niistäkin julkaistut tiedot on usein esitetty vain siinä tapauksessa, että olot tai tuotanto tilalla ovat jotenkin yleisestä poikkeavia ja esimerkillisiä.” Niinpä karjan keskimääräinen vuotuinen lypsy mainitaan vain, jos se on ”selvästi enemmän kuin alueella yleensä.” Myös tiedot ”karjan roduista, sadoista ja muista yksityiskohdista kuvaavat enemmän poikkeavuutta kuin tavallista elämänmenoa.”