fig

Pääaiheet - Topics

Kirja
Aloitussivu
Jatkoa aloitussivuun
Evijärvi
Viskari
Borg suku
Lassila suku
Salatut sivut
Sivukartta

Alisivusto - Subsite

Home
Aloitussivu >>
Evijarvelta >>
Murteista
Savosukujen_DNA
Enasuvun_DNA
Maps_1709
Maps_1770
Isojaot_1800
Isojakotaloja
Maps_1850
Maps_Kalmberg_1856
Maps_1951
JokikylanAsujatEnnen
Jokikyla_EU
Kiviporausta
Uittoa
Tiet
Pajat
Piilopirtit
Kettusaari
Korkeasaari
Evijarvi
EviVesi
Kuvia_1910
Kuvia_1920
Kuvia_1930
Kuvia_1950
Kuvia_1960
Kuvia_1970
Kuvia_1990
Tauluja
evirippi1969
Viskarista >>
Contact us >>
SiteMap

Päivityksiä

4.12.2023
Kirja sivuista "Geenit ja Juuret: Evijärven Tarina"

28.7.2019
Sivujen lähdekoodit modernisoitiin.

31.1.2014
Siirto uudelle serverille.

17.11.2013
Korjauksia ja lisäyksiä.

3.3.2000
Sukusivujen teko alkoi



Evijärveltä eri ajoilta.

Teollisuutta, turkistarhausta, maanviljelystä ja aikaisemmin keräilytaloutta.

Evijärveltä

Evijärvellä sijaitsee useita kyliä, joista on jo julkaistu kyläkirjoja. Siksi tässä keskitytään yleisesti Evijärveen. Erilaisesta kirkonkylän Viskarinäestä on tietoa toisilla sivuilla. Kyseinen paikka edustaa hieman erilaista Etelä-Pohjanmaata.

Evijärvi tunnetaan jo lukioiden oppikirjoissa savolaiskiilan pohjoisimpana pitäjänä, joka tuli kaskenpolttajien mukana jo 1500-luvulla. Länteen päin Etelä-Pohjanmaan murteet ovat vain parin peninkulman päässä, pohjoisessa puhutaan suomenruotsia ja idässä Vetelin ja Keski-Pohjanmaan murteita, joista kerrotaan tarkemmin täällä Nykytiede, mukaan lukien arkeologia ja DNA-tutkimukset, tuo uutta tietoa asukkaista ennen kirkonkirjoja ja muita kirjallisia tietoja.

Alkuperäisestä asukkaista

Evijärven järven ympäristö on ollut tiheästi asuttu tuhansien vuosien ajan, aina kivikaudesta lähtien. Erityisesti järven itäpuolisilta rannoilta ja Timosesta on löydetty kivikautista esineistöä. Yli puolet Järviseudun arkeologisista löydöistä sijoittuu toistaiseksi Evijärvelle Museoviraston mukaan, joka oli ja on yhä kohtalaisen kalaisa järvi. Tässä keskitytään hieman tuoreempiin, alle 3000 vuotta vanhoihin asioihin.

Noin pari tuhatta vuotta sitten Suomen alueella puhuttiin kantasaamea ja kantasuomea, jotka varmasti eroavat huomattavasti nykyisistä kielistä. Kantasaamea puhuvia oli vielä 500-1000 vuotta sitten Etelä-Suomessa asti. Kielitieteessä keskustellaan nykyään siitä, että ennen saamea lännen puolella puhuttiin jonkinlaista germaanista kieltä ja idässä uralilaista x-kieltä.

Kun kristinusko saapui, kasteen ottamattomat ihmiset luokiteltiin pakanoiksi ja lappalaisiksi. He olivat pääasiassa keräilytalouden harjoittajia, kuten metsästyksen, kalastuksen ja pienimuotoisen maatalouden parissa toimivia henkilöitä, jotka eivät olleet vielä ottaneet kastetta kirkon tullessa alueelle, vaan jatkoivat edelleen omien jumaliensa palvontaa. Täältä ovat peräisin Ukko-ylijumalat, Ahdit ja muut. He eivät olleet mitään stereotyyppisiä neljän tuulen hattuja pitäviä henkilöitä, vaan olivat monien esi-isiämme. Erityisesti Evijärven ympäristö ja koko Järviseutu tarjosivat heille suotuisat olosuhteet tuon ajan elinkeinoille. Koska he eivät ottaneet kastetta eivätkä maksaneet veroja, heistä ei juurikaan ole merkintöjä, vaikka alue nimistön ja esinelöytöjen perusteella vaikuttaa olevan tiheästi asuttu Suomessa.

Evijärvi nimestä

Evijärven järven nimi Mörtin kartassa vuodelta 1709 oli vielä "Noor", mikä tarkoitti pohjoista Lappajärveä. Tällöin kirjalliset merkinnät tehtiin ruotsiksi, jossain kaukana esimerkiksi Vaasassa tai vielä kauempana. Kartoittajat ja muut ruotsia puhuvat viranomaiset käyttivät joitakin ruotsinkielisiltä talonpojilta kuulemiaan paikannimiä, sillä ne olivat helpommin kirjoitettavissa. Suomenruotsalaisia taloja oli tullut myös Evijärvelle 1400-luvun jälkeen. Tämän takia monet nykyiset paikannimet ovat suomalaistuneita, ja niiden alkuperä juontaa usein ruotsin kielestä. Monet näistä paikannimistä ovat peräisin vanhoista ruotsin kieleen kuuluvista sanoista, joita ei enää käytetä. Kuitenkin kaikki oudot paikannimet eivät ole aina ruotsinkielisiä käännöksiä.

Evijärven nykyinen nimi ilmestyi karttaan 1770-luvulla, kun kartoittaja Nils Röring oli asunut Lappajärvellä jo useita vuosia. Evijärven nimen alkuperästä on esitetty useita olettamuksia vuosien varrella, ei pelkästään paikallisesti, sillä etuliite "Evi" ei kuulu alkuperäiseen suomenkieliseen ääntämistapaan.

Nykyisessä saamen kielessä ei ole sanaa "evi", mutta "järvi" on edelleen lähes sama sana pohjoissaameksi ("jávri"). Kantasaamessa paikkaa voitiin kuvata nimellä "Eväjärvi", jossa runsaan kalaesiintymän takia saattoi nähdä jopa kalojen selkäevät veden pinnalla matalassa järvessä. Järviseudulla on muitakin tuttuja kantasaamelaisperäisiä paikannimiä, joita tulisi vain huomata, kuten esimerkiksi Lappajärvellä sijaitseva Veanteen saari tai vanhempaa alkuperää oleva ja ajatuksia herättänyt Ähtäri-Ähtävä-sanapari. Jotkin nimet voivat olla peräisin jopa vanhemmista kielistä, kuten germaanisesta tai uralilaisesta x-kielestä.

On myös esitetty*, että Evijärven nimi perustuisi vanhaan ruotsin kielen sanaan "evja", joka tarkoittaa märkää rantaniittyä tai luhtaa**. Mikä näistä teorioista on kansanetymologiaa ja mikä on oikea alkuperä? Lappalaisten suorista kirjallisista tai tuoreemmista arkeologisista todisteista ei juuri ole jäänyt tälle alueelle, mutta toivotaan, että DNA-tutkimukset ja muut tutkimukset tuovat lisää tietoa heidän vaikutuksestaan.

* Ilmari Kosonen, Paikannimet (osa 4): Evijärvien ja Mänkijärven luhtarantaniityt. Keskipohjanmaa-Lehti, 23.2.2013.
** Johan Ernst Rietz, Svenskt dialektlexikon: ordbok öfver svenska allmogespråket, 1867.

Kotiseutuneuvos Väinö Tuomaalan ja muiden ajatuksia alueen asutushistoriasta

Syksyllä 2016 löysin kirjasen "Järviseudun Nuorisoväen ALBUMI III, Lapua, 1950" tätini Selma Lassilan jäämistöstä. Kirjasessa oli artikkeli, jonka otsikko oli "Ähtävänjoki ja Järviseudun asuttaminen" ja se oli kirjoitettu melko nuorena Tuomaalan toimesta. Voit lukea artikkelin täältä: Ähtävänjoki ja Järviseudun asuttaminen.

Haluaisin antaa täyden tunnustuksen Väinölle, joka keräsi ahkerasti vanhaa perinnettä. Oli yllättävää huomata, että hän esitti tässä artikkelissa samankaltaisia ajatuksia lappalaisista kuin minä myöhemmin keksin uudelleen.

En ole lukenut kaikkia Tuomaalan julkaisuja, mutta tämä lappalaisaihe ja sen esille tuominen ei ole mielestäni ollut myöhemmissä teoksissaan keskeisellä sijalla. Hän törmäsi varmasti samoihin havaintoihin kuin minäkin, että jotkut nykyiset suvut ja talot olivatkin käytännössä "lappalaisia". Artikkeli on edelleen melko ajankohtainen nykytiedon valossa. Lappalaiset eivät olleet tuolloin kovin suosittu aihe mediassa ja yhteisössä, kuten nykyään sanottaisiin. Itsekin sisällytän varovasti lappalaisaiheita juttuihini vain osittain.

Väinön kirjoitus Ilkassa 25.02.1936 kertoo hyvin Evijärven halki kulkevasta pronssikauden kauppatiestä. Voit lukea sen täältä: pronssikauden kauppatie Evijärven halki.

Hyvä kuvaus 1900-luvun ja aiemman ajan elämästä on Samuli Paulaharjun vapaasti ladattava kirja "Suomenselän wiereltä 1930". Vaikka kirja kuvaa pääasiassa Perhon, Vetelin ja Vimpelin elämää, uskon, että elämä Evijärvellä oli samankaltaista 1800-luvulla ja aiemmin. Voit ladata kirjan täältä: Suomenselän wiereltä 1930, Doria 52Mt.

Evijärvi filmi vuodelta 1974

Evijärveläinen teologi ja kirjailija Ensio Surma-aho (s. 1936 – k. 1975) teki TV1:lle filmin Evijärvestä 1974. Nyt kun TV dokumenttien suoja-aika 50 vuotta on täyttynyt, latasin filmin nettiin.

MP4 moodissa 1200MB

WMV moodissa 170MB

Hienosti tehty dokumentti, kannattaa katsoa.

Lisää sivuja

Vasemmalla näkyvästä linkkilistasta on sitten Evijärveä käsitelty kronologisesti ja eri asiayhteyksin.

Jatkuu seuraalla sivulla: Murteista ja populaatioista - Dialects and populations on the next page

Home | SiteMap @ Tommi Borg 2000-2024 / All rights reserved