|
Evijärveltä eri ajoilta.Teollisuutta, turkistarhausta, maanviljelystä ja aikaisemmin keräilytaloutta.
Evijärveltä
Alkuperäisestä asukkaista Evijärvi nimestä Kotiseutuneuvos Väinö Tuomaalan ja muiden ajatuksia alueen asutushistoriasta Evijärvi filmi vuodelta 1974 Lisää sivuja EvijärveltäEvijärvellä sijaitsee useita kyliä, joista on jo julkaistu kyläkirjoja. Siksi tässä keskitytään yleisesti Evijärveen. Erilaisesta kirkonkylän Viskarinäestä on tietoa toisilla sivuilla. Kyseinen paikka edustaa hieman erilaista Etelä-Pohjanmaata.Evijärvi tunnetaan jo lukioiden oppikirjoissa savolaiskiilan pohjoisimpana pitäjänä, joka tuli kaskenpolttajien mukana jo 1500-luvulla. Länteen päin Etelä-Pohjanmaan murteet ovat vain parin peninkulman päässä, pohjoisessa puhutaan suomenruotsia ja idässä Vetelin ja Keski-Pohjanmaan murteita, joista kerrotaan tarkemmin täällä Nykytiede, mukaan lukien arkeologia ja DNA-tutkimukset, tuo uutta tietoa asukkaista ennen kirkonkirjoja ja muita kirjallisia tietoja. Alkuperäisestä asukkaistaEvijärven järven ympäristö on ollut tiheästi asuttu tuhansien vuosien ajan, aina kivikaudesta lähtien. Erityisesti järven itäpuolisilta rannoilta ja Timosesta on löydetty kivikautista esineistöä. Yli puolet Järviseudun arkeologisista löydöistä sijoittuu toistaiseksi Evijärvelle Museoviraston mukaan, joka oli ja on yhä kohtalaisen kalaisa järvi. Tässä keskitytään hieman tuoreempiin, alle 3000 vuotta vanhoihin asioihin.Noin pari tuhatta vuotta sitten Suomen alueella puhuttiin kantasaamea ja kantasuomea, jotka varmasti eroavat huomattavasti nykyisistä kielistä. Kantasaamea puhuvia oli vielä 500-1000 vuotta sitten Etelä-Suomessa asti. Kielitieteessä keskustellaan nykyään siitä, että ennen saamea lännen puolella puhuttiin jonkinlaista germaanista kieltä ja idässä uralilaista x-kieltä. Kun kristinusko saapui, kasteen ottamattomat ihmiset luokiteltiin pakanoiksi ja lappalaisiksi. He olivat pääasiassa keräilytalouden harjoittajia, kuten metsästyksen, kalastuksen ja pienimuotoisen maatalouden parissa toimivia henkilöitä, jotka eivät olleet vielä ottaneet kastetta kirkon tullessa alueelle, vaan jatkoivat edelleen omien jumaliensa palvontaa. Täältä ovat peräisin Ukko-ylijumalat, Ahdit ja muut. He eivät olleet mitään stereotyyppisiä neljän tuulen hattuja pitäviä henkilöitä, vaan olivat monien esi-isiämme. Erityisesti Evijärven ympäristö ja koko Järviseutu tarjosivat heille suotuisat olosuhteet tuon ajan elinkeinoille. Koska he eivät ottaneet kastetta eivätkä maksaneet veroja, heistä ei juurikaan ole merkintöjä, vaikka alue nimistön ja esinelöytöjen perusteella vaikuttaa olevan tiheästi asuttu Suomessa. Evijärvi nimestäEvijärven järven nimi Mörtin kartassa vuodelta 1709 oli vielä "Noor", mikä tarkoitti pohjoista Lappajärveä. Tällöin kirjalliset merkinnät tehtiin ruotsiksi, jossain kaukana esimerkiksi Vaasassa tai vielä kauempana. Kartoittajat ja muut ruotsia puhuvat viranomaiset käyttivät joitakin ruotsinkielisiltä talonpojilta kuulemiaan paikannimiä, sillä ne olivat helpommin kirjoitettavissa. Suomenruotsalaisia taloja oli tullut myös Evijärvelle 1400-luvun jälkeen. Tämän takia monet nykyiset paikannimet ovat suomalaistuneita, ja niiden alkuperä juontaa usein ruotsin kielestä. Monet näistä paikannimistä ovat peräisin vanhoista ruotsin kieleen kuuluvista sanoista, joita ei enää käytetä. Kuitenkin kaikki oudot paikannimet eivät ole aina ruotsinkielisiä käännöksiä.Evijärven nykyinen nimi ilmestyi karttaan 1770-luvulla, kun kartoittaja Nils Röring oli asunut Lappajärvellä jo useita vuosia. Evijärven nimen alkuperästä on esitetty useita olettamuksia vuosien varrella, ei pelkästään paikallisesti, sillä etuliite "Evi" ei kuulu alkuperäiseen suomenkieliseen ääntämistapaan. Nykyisessä saamen kielessä ei ole sanaa "evi", mutta "järvi" on edelleen lähes sama sana pohjoissaameksi ("jávri"). Kantasaamessa paikkaa voitiin kuvata nimellä "Eväjärvi", jossa runsaan kalaesiintymän takia saattoi nähdä jopa kalojen selkäevät veden pinnalla matalassa järvessä. Järviseudulla on muitakin tuttuja kantasaamelaisperäisiä paikannimiä, joita tulisi vain huomata, kuten esimerkiksi Lappajärvellä sijaitseva Veanteen saari tai vanhempaa alkuperää oleva ja ajatuksia herättänyt Ähtäri-Ähtävä-sanapari. Jotkin nimet voivat olla peräisin jopa vanhemmista kielistä, kuten germaanisesta tai uralilaisesta x-kielestä. On myös esitetty*, että Evijärven nimi perustuisi vanhaan ruotsin kielen sanaan "evja", joka tarkoittaa märkää rantaniittyä tai luhtaa**. Mikä näistä teorioista on kansanetymologiaa ja mikä on oikea alkuperä? Lappalaisten suorista kirjallisista tai tuoreemmista arkeologisista todisteista ei juuri ole jäänyt tälle alueelle, mutta toivotaan, että DNA-tutkimukset ja muut tutkimukset tuovat lisää tietoa heidän vaikutuksestaan. * Ilmari Kosonen, Paikannimet (osa 4): Evijärvien ja Mänkijärven luhtarantaniityt. Keskipohjanmaa-Lehti, 23.2.2013.
|
