fig
Home
Jatkoa >>
Evijärveltä >>
Maps_1709
Maps_1770
Isojaot_1800
Isojakotaloja
Maps_1850
Maps_Kalmberg_1856
Maps_1951
Tiet
Kettusaari
Kuvia_1920
Kuvia_1930
Kuvia_1940
Kuvia_1990
Viskarista >>
Contact us

Suvut - Families

Borg suku

Lassila suku

Tompan aloitussivu

Salatut sivut

Päivityksiä

31.12.2015
Päivityksiä Lue lisää >>

31.1.2014
Siirto uudelle serverille.

17.11.2013
Korjauksia ja lisäyksiä.

3.3.2000
Sukusivujen teko alkoi




Evijärven kartta 1709 ja pitäjäkartta 1850.-Old maps year 1709 and 1850 from Evijärvi

C. Mörtin vesistöjä ja teistä kartta vuodelta 1709 - Water system and roads by cartographer C. Mört year 1709


C. Mörtin vesistöjä ja teitä esittävä kartta vuodelta 1709. Klikkaamalla kuvaa, saat sen suuremmaksi. -By clicking on the map you can zoom it.
Taitaa olla ensimmäinen kunnollinen kartta alueesta. Mielenkiintoista on (talvi)teiden paikat, merkitty pisteviivalla. Menevät toisesta paikasta kuin nykyään ja Pedersöreen sekä muihinkin suuntaan on heikot kulkuyhteydet Evijärveltä. Joki tais olla enemmän käytetty talvellakin lukuunottamatta koskipaikkoja.

Tärkeäksi talvi- ja paikallistieksi on oletettu menevän 1600-luvun puolivälissä Lappajärveltä Evijärven kautta Pietarsaaren markkinapaikalle J. Qvistin mukaan kirjassaan "Finlands marknader och finska landsbygdens handplatser 1614-1772. En historiks-geografisk undersöking. Helsinfors, 1909."

Kun katsoo Mortin kartaa alajuoksulta Pedersörestä 1709, niin ymmärtää sen, että miksi kappeliseurakunnasta Lappajärveltä kuljettiin ehkä Purmojärven ja Purmon kautta pääpaikalle Pedersören emäseurakuntaan. Evijärveltä pääsi koukkaamalla Kerttuajärven yli ja Sulkakrogin kautta Ähtävälle. Sitten Röringin n. 1770 kartoissa on suorempikin tie, mutta vasta Wetterstedtin maakuntakartasto 1775 on merkitty kunnollinen tie Pedersödeen.

Oikestaan Nääsistä Särkikylään ja Inasta Pönteriin löytyy ehkä tienkuva vieläkin maastosta. Maanmittari C. C. (Kristofer) Mört oli ensiksi Ångermanlannissa ja tuli sitten 1705 Pohjanmaalle, joten nimet on hiukan huonosti kirjoitettu suomeksi.

Kiinnittää huomiota, että varsinkin Viskarinmäki on huonosti merkitty ja väärilläkin nimillä ja taas Haapikylä paremmin. Eikös tuohonaikaan ollut juuri riitoja tulevan kirkon paikasta ja Haapikylässä ja Vattuahollakin oli jo hirsiäkin valmiina kirkkoa varten. Riippuen siitä, kuka on ollut oppaana Mörtille, sen mukaan on sitten paikkoja merkitty karttaan. Kartantekijällä oli apunaan kisälliä, renkejä ja paikkakunnan joskus liiankin avuliaita isäntiä, näin kertovat kartantekijät aikoinaan.

Lisäksi Viskarimäellä (Fiskarbacken=kalastajanmäki) varmaan asui lappalaisten jälkeläisiä kalastus- ja keräilytalouden harjoittajia sekä muitakin epämääräisiä ainakin kirkon mielestä. Isot Kniivilän ja Kultalahden tilat olivat olleet jo vuosisatoja nyk. Kirkonkylässä ja Kuoppa-aholla kartanteon aikaan. On outoa, että Kniivilää ei löydy kartalta. Kultalahtelaiset ja kniiviläläiset olivat vissiin kuin kissa ja koira 1900-luvun alussa, mutta olivatko ne jo tuolloin?

The zoomed piece of Evijärvi area from the one of the first map. For modern times is interesting (winter) road routes, marked by dotted lines. During that time river was used for goods and on the winter time lakes and swaps, if river has not enough thick ice in high flow and rapid places. Modern roads are situated mainly elsewhere.

The closest chapel church was in Lappajärvi abt. 20km close in the south direction and main in Pedersöre Pietarsaari-Jakobstad) abt. 55km in the west side at the end of river.

The present “downtown area” Viskari and Kuoppa-aho look uninhabited on the map as specially on the Viskarinmäki called the fisherman’s hill ) was maybe populated by non church registered Lappish living like Indians by hunting and fishing and not serving Christian God but old Finnish gods. Genetically they might be the same Finns.

Nimien tulkintaa 1709 kartasta - Interpretation of old names

Noor=(vanhaa ruotsia Nord=pohjoinen), 1770-luvun kartassa jo kerrotaan olevan sitten vanha järven nimitys, nyk. Evijärvi
Stoor Ketsar=Iso-Kettusaari nyk. Kettusaari
Klipsund=Lipsunti
Kertolahte=Kerttulahti nyk. Puotilahti
Hästön=hevossaari nyk. Inansaari
Elgviken=hirvisalmi nyk. Elviikinlahti
Kuldalachte=Kultalahti nyk. Kiivilänlahti
Räfreröde=Kettukorpi nyk. Rävämäki/Hannula
??injöde= ???korpi nyk. Knif/Kniivilä(?), Knif oli jo ainakin 1500-luvulla veroa maksava talo
Frasträsket=vähäjärvi nyk. Vähäjärvi
Klorsvistenöde?=kynsikivenkorpi? nyk. Kiviaho?
Svartsjön=Mustajärvi nyk. Vähäjärvi

Ja muutamia selvempiä nimiä länsipuolelta:
Purmojerfvi= nyk. Purmojärvi
Väckrajanen= nyk. Vekarainen
Lappinen= nyk. Lappisenjärvi

Evijärven nimistö oli jo muodostunut pääosin kansan suussa viimeistään 1600-luvulla, mutta kartoittaja Mört oli yllä kerrottujen "avuliaiden Aatujen" varassa Evijärven nimistössä ja kartoituksessa. Kuntaahan tai kirkkoa ei vielä ollut olemassa. Kun "lappalaisia" oli asunut paljon ja vieläkin tuolloin Evijärven ympäristössä sekä kuului Lappajärven kirkon alueeseen, kirjoitettiin järven nimeksi loogisesti "Lappajärvi Noor" tai karttaan "Noor" paikkakuntalaisia kuulematta.

Oikeastaan kartassa olisi Kniivilänlahti oikeammin Kultalahti jo sukunimessä olevan "lahden" mukaan, mutta Kniivilän (Kniv) niemi puuttuu. Eli Kultalahden järvilahti ja Kniivilänniemi ovat jostain syystä menneet sekaisin. On tästä teorioita esitetty, mutta yksikään ei ole mielestäni se oikea.

Sama kuva pitäjänkartassa 1850 - The same area in the parish map year 1850


Evijärvi pitäjänkartassa 1850. Klikkaamalla kuvaa, saat sen suuremmaksi. -By clicking on the map you can zoom it.

Isoja tiedostoja Mörtin kartoista 1709 -Greater data files of the maps.

Ohessa on isoja 10Mb-15Mb tiedostoja, joista selviää paremmin teiden paikat ja kokonaisuus.

Evijärvi 1709

Mielenkiintoisia on Evijärveltä Lappajärven kappeliseurakunnan kirkolle menevät tiet. Toisaalta puuttuu Veteliin tai Kaustiselle kokonaan tiet, mutta Småbönderssiin (Pönteriin) taasen hyvät. Olihan evijärveläisissä vielä paljon ruotsia puhuvia ja sukulaisia Pönterissä. Ei ole ihme, että Veteli tuntui vielä 1970-luvulla kuin vieraalta maalta :), oli niin jyrkkä murre- ja tapojen ero. Lisää aiheesta löytyy 1850-karttasivulta.

Paremmin on teitä Purmojärvellä joka suuntaan ja muutenkin karttamerkinnät. Tämä voisi selittää osaltaan Purmojärven kahakkaa, jossa lassilalaisia kuoli ja kasakoiden majottautumisen Purmojärvelle Isovihan aikana, kun oli Pedersörestä päin tie, ja Purmojärveltä teitä joka suuntaan.

Lappajärvi 1709.

Alajärvi 1709.

Ähtävän ja alajuoksun vastaavat kartat löytyy Borg sivustoilla. Lisää mielenkiintoista materiaalia löytyy:

Kansallisarkiston digiarkistosta
Lisää karttoja löytyy Kansallisarkiston digiarkistosta ja Evijärvestä
Zoomaamalla saat tarkempia tietoja, kuten Jokikylästä

Lisää karttoja ja kartografiasta sekä historiasta löytyy:

Maps_1770 sivulla.

Maps_1850 sivulla.
15.9.2017

Home | SiteMap @ Tommi Borg 2000-2018 / All rights reserved