fig

Pääaiheet - Topics

Kirja
Aloitussivu
Jatkoa aloitussivuun
Evijärvi
Viskari
Borg suku
Lassila suku
Salatut sivut
Sivukartta

Alisivusto - Subsite

Home
Aloitussivu >>
Evijarvelta >>
Murteista
Savosukujen_DNA
Enasuvun_DNA
Maps_1709
Maps_1770
Isojaot_1800
Isojakotaloja
Maps_1850
Maps_Kalmberg_1856
Maps_1951
JokikylanAsujatEnnen
Jokikyla_EU
Kiviporausta
Uittoa
Tiet
Pajat
Piilopirtit
Kettusaari
Korkeasaari
Evijarvi
EviVesi
Kuvia_1910
Kuvia_1920
Kuvia_1930
Kuvia_1950
Kuvia_1960
Kuvia_1970
Kuvia_1990
Tauluja
evirippi1969
Viskarista >>
Contact us >>
SiteMap

Päivityksiä

4.12.2023
Kirja sivuista "Geenit ja Juuret: Evijärven Tarina"

28.7.2019
Sivujen lähdekoodit modernisoitiin.

31.1.2014
Siirto uudelle serverille.

17.11.2013
Korjauksia ja lisäyksiä.

3.3.2000
Sukusivujen teko alkoi



Pitäjänkartat n. vuodelta 1850 ja asuinpaikat.-Old maps year 1850 from Evijärvi and residence places.

Taustoja

Pitäjänkartasto muodostuu pääasiassa 1840-1865 valmistuneesta kartta-aineistosta, vaikka sen kokoamisessa käytettiin jo 1700-luvulla toimitettuja maanmittauksia ja vaikka pitäjänkartaston täydennys-, tarkennus- ja toimitustyö jatkui aina 1940-luvulle asti.

Maanmittaushallituksen sivuilta

Pitäjänkartat laadittiin vuoden 1825 piirustus- ja väritysohjeiden mukaan tavoitteena esittää pääpiirteissään kiinteistöjaotus ja maastokuviot. Täydennysmittauksissa kiinnitettiin huomio asumuksiin, viljelyksiin, metsämaihin, rajoihin, vesistöihin ja kulkuyhteyksiin, mutta topografisia tietoja ei vielä esitetty. Aluksi pitäjänkarttojen runko oli heikko käytettävissä olevien geodeettisten ja ja tähtitieteellisten kiintopisteiden vähäisyyden johdosta. Myöhemmin tarkkuus parani. Vuosina 1899-1915 valmistui kiintopisteisiin perustuvan asteverkon pohjalle laadittu painettu pitäjänkartta yhdestätoista pitäjästä. Jatkossa pitäjänkarttasarjoja alettiin jatkuvasti painaa ensin polyedriprojektiossa ja sitten Gaussin-Krugerin projektiossa. Painetut karttasarjat, joiden valmistuksessa ryhdyttiin käyttämään vuonna 1919 maastotiedustelua ja 1930-luvulla ilmakuvausta, eivät kuulu tähän kokoelmaan (katso Kansallisarkiston Käyttökarttakokoelmaa).

Pitäjänkarttojen laatiminen alkoi Maanmittauslaitoksessa varsinaisesti 1840-luvun alussa, ja ne valmistuivat lääneittäin vuoteen 1865 mennessä. Kartoitustyö toteutettiin mahdollisimman taloudellisesti käyttäen hyväksi geometrisista kartoista pienentämällä mittakaavaan 1:20000 siirrettyjä pienoiskokokarttoja, joita yhteensovittamalla maantieteelliset pitäjänkartat tehtiin. Tarvittaessa käytettiin jo Ruotsin vallan ajalta peräisin olevaa karttamateriaalia, ja lopputulos jäi yhteensovitettavan aineiston epäsuhtaisuuksista johtuen hyvin epäyhtenäiseksi. Kun pitäjänkartaston laatimiseen 1840-luvulla konkreettisesti ryhdyttiin, käytettävissä oleva karttamateriaali oli sekä puutteellista että vanhentunutta, minkä vuoksi jälkikäteen suoritettiin useita täydennysmittauksia. Vuodesta 1889 lähtien pitäjänkartoille ryhdyttiin merkitsemään niiden valmistumisen jälkeen tapahtuneita hallinnollisten ja kirkollisten rajojen muutoksia. Pitäjänkarttojen valmistuksessa käytetystä pohjamateriaalista on olemassa pitäjäkohtainen rekisteri, jossa luetellaan kunkin pitäjänkartan laatimisessa käytetyt kartat.
31.7.2023

Home | SiteMap @ Tommi Borg 2000-2024 / All rights reserved