fig

Pääaiheet - Topics

Aloitussivu
Evijärvi
Viskari
Borg suku
Lassila suku
Salatut sivut
Sivukartta

Alisivusto - Subsite

Home
Lauri_1510
Matti_1696
Matti_1728
Juho_1758
Antti_1780
Antti_1811
Matti_1841 >>
Jaakko_1878 >>
Maria_1885
Selma_1905
Matti_1907
Albert_1910
Onerva_1920
Rauni_1922
Vilho_1927
Lassila_DNA >>
SiteMap

Päivityksiä

28.7.2019
Sivujen lähdekoodit modernisoitiin.

31.12.2015
Päivityksiä Lue lisää >>

31.1.2014
Siirto uudelle serverille.

17.11.2013
Korjauksia ja lisäyksiä.

3.3.2000
Sukusivujen teko alkoi









Selma Lassila 1905-1999

Kauppias ja ihmistuntija.

Selma 21.7.1905-7.5.1999

Selma 21.7.1905-7.5.1999.
(selma30)
Selma eli 93 vuotta neiti-ihmisenä ja kaupalleen omistautuneena. Tunsi evijärveläiset jo suvun näöstä ja muisti vanhoja juttuja, joita oli kuullut isoisältään ja kylältä. Monet muistaa hänet vain vanhana, mutta aletaan nuoruudesta. Toistan ja referoin tässä kerrotut asiat, miten ne kuulin ja osittain vanhalla Evijärven murteella.

Selma syntyi vanhimpana lapsena Uuenpaikan (Uusipaikka-Lassila) lapsikatraaseen ja joutui sanojensa mukaan aina korjaamaan (=hoitanut vanhimpana siskona) pikkuveljiään ja siskojaan. Korjaaminen tarkoittaa tässä tuolloista vaipanvaihdoista aina peräänkahtomiseen. Oli Selmalla sulhasia Uuellapaikallakin, en nyt listaa nimiä tässä, osa sittemmin tunnettuja menestyneitä yrittäjiä ja vaikuttajia. Mutta Selma päätti jo nuorena, että ei rupea hankkimaan lapsia, kun oli elämässään jo riittävästi korjannut niitä. Selmaa voisi nykykielellä ilmaistuna kuvata, että oli aikoinaan nuorena menevä sakin sinkku.

Evijärven nuorisoseuran johtokunta vuonna 1933 nuorisoseurakuntatalolla. Johtokunnan jäsenet ovat vasemmalta lukien Lenni Kivimäki, Vieno Haapala, Joel Mansikka-Aho, Aleksi Kultalahti, Elli Yli-Kirsilä, Reino Seppälä, Tyyne Perkkalainen, Selma Lassila ja Paavo Järvinen. (Om. Erkki Vinkka).

Selma oli osallistuva sinkku tuonajan rientoihin. Kun olen nyt kelannut näitä vanhoja juttua, on muuttunut käsitys Selmasta.

Selma kävi kotitalouskoulun Kauhajoella ja sitten räätälinopin sekä alkoi tekemään vaatteita kylälle. Kun Onerva siskon mies Ewald Borg tuli vävyksi Uuellepaikalle, alkoi hoitamaan sen kanssa kotikudonnaisliiketointa Evijärvellä ja kävi kauppareissullaan Lappia myöten.

Selma osti Pykärin Eemeliltä kahvilakiinteistön 50-luvun alussa, siitä enemmän juttua Fiskarisen historian sivulla.

Selma ja Ewald perustivat Evijärven Tavara-Aitan sitten 1950-luvulla, jonne Ewald siirsi kenkäkauppansa varaston Ähtävältä. Kiinteistöä laajennettiin samalla yli kaksinkertaiseksi pohjoiseen päin. Ewald innokkaana rakentajana jopa valoi iltaisin uudisrakennuksen perustuksia tuolloisen venäläisen Popeda-autonsa valoissa. Sen jälkeen kiinteistöä on remontoitu ja muutettu moneen kertaan. Aluksi oli yläkerrassa muovihanskatehdas vuoteen 1959 asti, jonka jälkeen muutettiin asuinkäyttöön. Siksi yläkerran asuinhuoneet ovat tilavat.

Kirkkoherra Seppo Paananen kirjoitti Ilkka-lehden artikkelissaan vuonna 1987: "Koko Evijärvi tuntee Selman. Häntä ei tarvitse esitellä, sukunimeä ei tarvitse sanoa, liikkeen nimeä ei tarvitse mainita."

Selman Kauppa 50-luvulla - The Selma's Store on the 50's

Selman kaupalla oli tärkeä rooli materiaalisen hyvinvoinnin tuomisessa Evijärvelle ja Selma eli vain kaupalleen. Aluksi oli pääasiassa vaatteita, mutta sitten tuli sekatavarakaupan valikoimat mukaan. Ewald ei osallistunut päivittäiseen toimitaan.

Kauppiaat Kauppatienpuoleisella ovella 1950-luvulla. Kuvassa vasemmalta Selma, Sylvi nyk. Pykäri, Kniivilän Veikko, Kivimäen Asta ja Airi-Pirkko. -The Workers of Selma's store, she is on the left.
(ekakuva)
The Selma's store had important influence to the material wealth from 1951 to the local Evijärvi community, there was still poor of goods after the war. The store and trade was her passion.

Selman Kauppa n. 1959. Vasemmalla takana eristettynä oli "ruokakauppa".
(kauppa_59)
Huomaa kaupan sisäkuvasta, että kattiloita löytyy, samanlainen näky kohtasi vielä Moskovassa kaupassa 1985. Oli käärrepaperit tiskillä. Myyjät kun käärivät kaikki paperiin, no ehkä polkupyöriä lukuunottamatta vaikka oli nekin toimitettaessa kauppaan oli kiedottu kreppipaperilla. Allekirjoittanut kesäaikainen rautakauppa-apulainen tietää asian, kun kuori polkupyöriä kääreistä. Vasemmalla takana eristetyssä elintarvikeosastossa on Rosenlewin kaasujääkaappi, joka edusti kaupan kylmähuonetta.

Tiskin oikealla puolen takana oleva musta kone oli veikkausta varten, jolla leimattiin veikkauskupongit. Siitä vielä oikealla on tulitikkupunttien armeija, joka oli tärkeä tuolloin.

Ei näy leipä, jugurtti tai maitohyllyjä, kun kaikki nämä tehtiin kotona. Me lehmättömät haettiin maito meijeristä tai mäellä tuolloista kansakoulua ja vesitornia vastapäätä olevasta Järvikunnan (SOK) myymälästä.

Mutta puntari oli tärkein, kun kaikki mitattiin kiloissa. Kuva on otettu suunnilleen Jannen Koneen sisäänkäynnin kohdalta. Nyt tiloissa myydään kännyköitä ja nykyteknologiaa. Tämä oli sitä 50-luvun tärkeää teknologiaa.

Mutta tällä kauppapaikalla ovat kaikki pärjänneet ainakin 1900-luvun alun leipuri Matista lähtien. -Joku totesi, että paikalla on siunausta ja kyllähän on tehty väitöskirjoja kauppapaikan merkityksestä.

The assortment of goods at base level year 1959, actually similar level of goods was still in Moscow 1985. The kitchen pots were most important of that time.

Selman kauppa 60-luvulla ja myöhemmin - The Selma's Store on the 60's and later on

Samasta yläkuvan 1950-luvun paikasta otettu valokuva n. 1962 remontin jälkeen, tila on nyt vain enää ruoka-osastona.
(ruokakauppa_62)
Selman Kauppa tai oikeasti Evijärven Tavara-Aitta remontin jälkeen. On tullut pakasteallaskin.
(kauppa_63)
Vasemmassa kuvassa Evijärven Tavara-Aitta ja sen laajennettu ruokaosasto, joka modernisoitiin 60-luvun alussa Keskon asiantuntijoiden avustuksella Evijärven ensimmäiseksi valintataloksi.
Jannen liikkeestä tuore sisäkuva 2015 suunnilleen samasta paikasta vasemmanpuoleisten yläkuvien kanssa. Adventtina yli 50-vuotias Joulupukki tuottamassa onnea nykykauppiaalle vasemmalla kassan vieressä.
(Jannen_kone_15)
Valintamyymälä oli muuten uutta ehkä koko Järviseudulla. Eli enää myyjä ei antanut tavarat, vaan asiakas sai valita itse tavarat ennen maksua. Valaistukseen oli myös kiinnitetty huomiota.

Oikeanpuoleisessa kuvassa ruoka-osastolla vasemmalta Kivimäen Asta, Onerva Borg ja Evälän Lea. Huomaa, että on tullut siirtomaatavaroita ja jopa ulkolaisia omenia. Ja peräti pakastinallas.

Kuvissa ei näy kangas-, vaate-, puku-, rauta- ja kengäsosastoja, jotka olivat suunnilleen samankokoisia 60-luvulla. Rautaosaston laajennus kellariin tehtiin joskus 1963.

Selmasta ja kaupan loppuunmyynnistä 1987 kirjoitti silloinen pappi Seppo Paananen
hyvän lehtijutun Selmasta.

Sitten tiloihin muutti joskus 80-luvulla Siwa ruoka-kauppa ja 90-luvulla Jannen Kone kuuluen myös Veikon Koneen markkinointiketjuun. Tiloissa myydään nykyteknologiaa kännyköistä tietokoneisiin ja kodin viihde-elektronikkaa sekä urheilu- ja varsinkin huippujääkiekkovarusteita.

After renewing of Evijärven Tavara-Aitta it was the very modern store at year 1963 and the best level of Evijärvi. You can find on the goods behind Asta Kivimäki, Onerva Borg and Lea Evälä that foodstuff started to come to the present level. Even you can obtain a freeze box on the back of women.

Selma hommasi (=hankki) pyydettävät tavarat

Selmalla oli miesten pukuja, kenkiä ja muitakin myynnissä aika paljonkin. Nykyihmisille kerrottuna ne olivat hyvin tärkeitä 80-luvulle saakka kaikkiin juhliin ripille pääsystä tansseihin menoon asti. Minullakin oli ekakerran tansseisiin mennessä tumma puku päällä Nuorisoseuralle n. 1968. Selmalla oli varmaan satoja tummia pukuja jo varastossa, jotka oli jaoteltu koon mukaan esimerkkinä 52, 54, 56 ja oliko C oli normaalille ja D lihavalle ja muutkin kirjaimet oli käytössä. Jos ei heti löytynyt niin Selma tilasi. Muutamia juttuja aivan esimerkkinä poimintoja asiakkaiden annonyymejä kunnioitten.

Sattumoisia ja anekdootteja löytyy lisää osiossa
Viskarista juttuja

Selma vielä voimissaan lähes 90-vuotiaana joskus 1993.
(Selma90)
Puku katosi
Sunnuntaiaamuna tuli eräs mies lähes alasti taloomme Fiskariseen 60-luvulla, ja kertoi jotenkin hävittäneensä miesten puvun. Ei mitään, Selma järjesti hyllystä uuden tilalle, että hän tohti mennä kotiinsa. Syytä puvun hävittämiseen en juuri tätä kirjoittaessa muista, mutta oli lähes looginen illalla juopuneen ja muuten fiksun ja kunnollisen tyypin tekemäksi.

Puku pikaisesti
Muistan itsekin kymmeniä tapauksia, kun Selmalta haittiin puku jotakin tilaisuutta varten. -Nykyekonomian mukaan Selmalla oli paljon hitaasti liikuvia pääomia isossa varastossa.

Luistimet
Kuulin yhdeltä kiitollisuutena, että kun 70-luvulla oli luistimet kova juttu ja hänelle ei löytynyt kaupoista. Ei tainnut olla oikeen rahaakaan niiden ostoon. He menivät viimeisenä mahdollisuutena kysymään Selmalta. Hän lupasi seuraavaksi päiväksi ja nuori sai luistimet, kun kerran muillakin oli.

Vaatteet ja asusteet
Moni on tullut minulle nyt myöhemmin kertomaan, että Selman velaksi myynti antoi heille vaatteita ja mahdollisti heidän koulunsa käynti. Maksettiin sitten lapslisistä. -Vaikka minulla ei ole osaa ja arpaa koko juttuun, on todella monet tulleet näin kertomaan sitten vuosikymmeniä myöhemmin.




Joulupukista ja kiinteistöstä ulkokuva lumettomana ja pimeänä kaamosadventtina 2015, keskipäivällä pilkahtaneiden auringonsäteiden osuessa pukkiin.
(pukkiulko)
Ruokaa lapsille
Ei ollut vielä 60-luvulla tuiki tavatonta, että joissain lapsiperheessä loppui joskus ruoka ja velaksi ei saanut mistään. Selmakin joutui kuuntelemaan Ewaldin firman konttoripääliköitä, jotka joskus voimien tunnossaan kielsivät Tavara-Aitassa jollekin sukunimelle velaksi myynnin. Kyllä sitäkin Selma siten kiersi jotenkin ja antoi ruokaa sekä lyhennettiin sitten lapsilisistä velkaa.

Saatavakirjat
Näistä on ollut kovasti kaskuja, mutta poltimme syksyllä 2016 kaikki 1980-luvun saatavakirjat. Vanhempia mahdollisia kirjoja en ole tutkiskellut, joissa voi olla aivan mukaviakin juttuja tuonajan elämästä. Paremmin niistä kuulee kylältä ja muualta. Tietysti vasta luvan saaneena kirjoitan vaikkapa seuraavasta tapauksesta, johon sain luvan:

Kumisaappaat siskon nimiin
Nuori mies oli hakenut kumisaappaat velaksi. Kun maksua ei kuulunut, niin Selma lähetti rävyykirjeen hänen jo naimisissa olevaan vanhemmalle siskolleen, joka ei tiennyt asiasta mitään. Sen kyllä tiesivät, että eivät olleet ostaneet kumisaappaita. No kumminkin lopulta maksoivat. Kymmeniä vuosia myöhemmin siskosten tavatessa tuli puheeksi nämä "Selman kumisaappaat", jolloin siskon veli totesi, että kyllä hän ne haki ja laskua ei koskaan näkynyt. Olisihan hän sen maksanut.

Sopivat vaatteet ja kaupunkireissut
Jos joskus sattui niin, että ei löytynyt hyllystä heti sopivaa pukua, kenkiä tai housuja, Selma lupasi, että huomenna löytyy. Sitten asui kuvaan joku meistä ajokortin omaavista viskarilaisista, jonka hän vaati käyttämään kaupungissa jollain talon autolla, jos ei päässyt Ewaldin kuorma-autossa tai aivan vaan bussilla. Hän piti kunnia-asianaan, että hommasi sopivat vaatteet asiakkaalle.

Selmaa autoin sitten myöhemmin kaupunkireissuihin
Sain viestin julkaistavaksi: "Meidän perhe oli aluksi vähävarainen ja jouduimme siksi ostamaan paljon Selmalta velaksi. Lapsilisästä sitten aina maksettiin. Aina Selma antoi tavaraa velaksi. Kun sitten myöhemmin meillä jo meni paremmin, ostimme käteisellä. Selma laittoi nekin laskuun vanhalta muistolta. Hän kyllä korjasi aina virheensä, kun siitä huomautettiin. Yliopistossa opiskeluaikanakin ostin vaatteeni Selmalta. Siitä Selma tykkäsi ja antoi pyytämättä alennusta. Kun sitten valmistuttuani muutin Vaasaan, Selma kysyi kyytiä Vähäänkyröön, josta kävi Tiklaksen tehtaalta ostamassa tavaraa. Paluumatkan Evijärveltä kiersimme Vähänkyrön kautta ja sovitimme ajan niin, että Selma pääsi bussilla takaisin Evijärvelle. Pari kertaa Selma näin pääsi Vähäänkyröön".
Viinamäki Lappajärveltä maalasi taulun Selmasta.
(Selmataulu)


Jouduin minäkin
Lukemattomia kertoja jouduin kanssa antamaan (hommaamaan) ja myymään jotain LVI-nippeleitä, maaleja, vaatteita ja elintarvikkeita kaupasta iltaisin tai viikonloppuisin. Olinhan ollut rautaosastolla muutaman kesän myyjänä, että tunsin senkin tavarat osin yläkerran kaupan tavaroiden lisäksi. Nippeleiden hankkimisesta ei saa hyvää juttua, mutta oheinen kuvannee paremmin ja on jo vanha asia:

Olin palannut illalla Lappajärven Halkosaaresta tansseista 70-luvun vaihteessa kesälauantaina. Alaovet oli tuolloisen tavan mukaan auki ja muita ei ollut kotona koko Fiskarisen kiinteistössä. Römeä-ääninen iso mies ja paikkakunnan merkittävä sekä luotettava ylin viranomaisvaikuttaja, jätetään titteli sanomatta, tuumasi sängyn päädyssäni sunnuntaiaamuna herättäen minut, että eiköhän nuorimies ole jo riittävästi nukkunut ja pitää mennä kauppaan. Oluttahan piti mennä antamaan isolle kiholle ja viskaalille, vaikka sen myyminen oli periaatteessa kieletty kaikille sunnuntaisin. Ei koskaan tiennyt, jos hän tulee herättämään kesäviikonloppuisin. -Ei se oluen myyntini ollut mitään suurta, vain harvoille luotettaville joskus kesäaikana.

Vitsejä ja anekdootteja Viskarinmäeltä löytyy Viskarista juttuja
Ja selman näyttävä hautakivi toisella sivulla.

Jotta ei menisi aivan kehuksi
Yläkerrassa vintillä yhteiskeittiössä ottivat väliin uuenpaikan siskokset lujasti yhteen molemmat voimakkaana persoonina. Mutta jos riidan ollessa ylimmillään Selmaa tahdottiin kauppaan, entisenä nuorisoseuran näyttelijänä hän pystyi muuttamaan mielentilansa portaiden laskeutumisen aikana ystävälliseksi saapuessaan kauppaan. Meillä taas oli aina 50 vuoden tapojen ero ja juopa ruokakulttuurista, vaikka elimme samassa ruokataloudessa, mutta muuten pärjäsimme todella hyvin.

Näyteikkunan liikkuva Joulupukki 60-luvulta

Tämä “robotti” Joulupukki oli vuosikymmeniä vetonaulana kaupan näyteikkunassa 60-luvulta lähtien ja on nyt 2015 adventtina Jannen Koneen kännykkä- ja tietokonekaupan tiskillä.

Tämä “robotti” Joulupukki oli vuosikymmeniä vetonaulana kaupan näyteikkunassa 60-luvulta lähtien. Sitä lapset katselivat samalla kun oli vieressä televisio auki. Oli varmaan paikkakunnan ensimmäisiä TV:tä ja näytti aluksi vain Ruotsin ohjelmia, kun TV1 ei vielä näkynyt maaseutupaikkakunnalla.

Nyt kauppaliikkeen vanhojen varastojen siivouksessa pukki löytyi taas. Pesin sen vaahdolla, avasin ja rasvasin nivelet. Sisällä luki saksaksi käsinkirjoitettuna “Weihnachtsmann kleinen” tarkottaen joulupukki pieni. Muutenkin pukki näytää saksalaistyyliseltä. Tein nyt pienen videon joulupukista.

Alle minuutin video Joulupukista.

Lyhyesti kerrottuna joulupukin kehityshistoria alkaa jo 300-luvulta, jolloin Pyhä Nikolaus oli tunnettu hyväntekijä. Hänestä tuli merimiesten, kauppiaiden ja lasten suojeluspyhimys. Monien muutosten jälkeen oheinen Joulupukki sai nykyisen muotonsa protestanttisella alueella, jossa ei ole kuitenkaan Coca-Cola joulupukin tyylin mautonta ylilöyntiä. Nykyaikana sopinee leikkimieliseksi adventtina myös meille joulun suojeluspyhimyksen patsaaksi, kun ei sillä ole mitään vakavampaa tarkoitusta, kuin vain hyvän joulumielen tuominen.

Selma Lassilan VHS-haastattelusta traileri

Ohessa aivan lyhyt ote tätimme Selma Lassilan kahden ja puolen tunnin haastettelusta 1992
Selma traileri. Se videolla puhuttu riihikuva on tällä sivulla.

Trailerissa Selma kertoo lapsuutensa ajasta ja riihessä puimisesta kauan ennen kauppiaaksi ryhtymistä. Nykyään psykiatrian ylilääkäri LT Antero Lassila teki haastettelun aikoinaan käsittääkseni osana erikoistumisen harjoitustyönään ja kuvaajana oli toinen serkkumme Mikko Lassila. Koko 88 vuotiaan virkeään ja hyvämuistisen Selman haastattelu on nyt digitalisoitu ja tallella pilvipalvelimessa. Haastattelusta poimin vanhaa evijärvenmurretta ja muutamia lauseita sekä selitän niitä lyhyesti:

Koko kangas oli keinossa .... (=kaikki mäellä olevat talot oli mukana vaikkapa perunannostossa)
Minä oon niin paljon korjannut lapsia .... (=olen hoitanut lapsia)
Meni nuorena aina sakkiin... (=oli sosiaalinen )
Piisas aina toisille... (=oli ainakin samanarvoinen )
Riihi puitiin eineelle... (=puitiin, ennenkuin mentiin aamiaiselle. Jos työt salli, oli ensiksi eineskahvi, sitten eines, kymmenenkahvi, puolinen, neljän kahvi, iltapuolinen ja iltanen )
Sitten ruvettiin viskuroimaan... (=viljan esipuhdistus riihessä )
Onko siat hynnyllään ja mitä vielä häränloukko.. (=Siat härillään ja ...)
Komiteeras Selinaa.... (=Määräsi ja ohjasi)
Rupes punnihtemaan kuinka paljon tienas (=alkoi arvioimaan kuinka paljon tienasi)
Ne näki, että olin oikea ihminen (=Olin tosissani ja tekemässä businessasiaa)
Oli aina sakissa... (=Oli aina mukana järjestö- ja muussa hommissa)
Tuhva rupes jumppaamaan (=alkoi epäröimään vaikkapa testamentin teossa)

Moni minulle tuttu sana ja lause kyllä meni poimimatta haastattelusta, kun en tajunnut sen olevan tuntematonta Evijärven nykyihmisille tai varsinkaan muunpaikkakuntalaisille.

Kauppaketjujen poliittista antropologiaa nuorille

Otsikon termi tarkoittaa vain sitä, että kaupparyhmittymätkin olivat politisoituneita 1920-luvun alusta aivan 1980-luvulle asti, joka oli selviö vanhemmalle sukupolvelle.

Saksanpaimenkoira Ärri. Selma ei välittänyt enää korjata lapsia, mutta hän hoiti hyvin Ärriä ja myöhemmin Millaa, joka oli kultainen noutaja nartttu.
(Ärri)
Kilpailevat myymälät eri kylissä olivat osuustoiminnalliset Järvikunta (SOK) ja Järvialue (OTK) ja muutamissa kylissä itsenäiset (Kesko, Pohjanmaa, Spar...) kauppiaat lähes koko 1900-luvun. Evijärven Osuuskauppa perustettiin 1917, oli sitten Järvialue vuodesta 1958 lähtien, liittyi Laajan Lapualta 1966, sitten omistajiksi tuli Siwa ja Tradeka. Kaupparyhmittymä oli vasemmistopuolueiden hallitsema ja tukema Keskusosuusliike OTK:n ollessa pääasiallinen tavarantoimittaja. Nykyisen KPO:n edeltäjä oli Järvikunta, joka oli lähinnä maalaisliiton ja maaseutuasujien hallinnoima osuuskunta tukkuliike SOK kautta, joka oli perustettu vuonna 1904. Näin lyhyesti kurveja oikoen.

Eli osuustoiminnassa oli kaksi pääaatesuuntaa; työväkihenkinen OTK ja maalaisliittoa lähellä oleva SOK tukkukaupat ja myymälät. Niiden välillä oli polittisia lataantumia ja jos menit kylällä väärään kauppaan, tulit heti leimaantuneksi ja sait jopa vihamiehiä. Tämä oli joskus tiukka asia kylillä ja sen kaiut ulottui jopa 90-luvulle asti.

Selma epäpoliittisena henkilönä ei ottanut mitään kantaa näihin asioihin ja antoi varmaan monelle mahdollisuuden käydä "neutraalisessa" kaupassa. Kesko ja Pohjanmaa tukkukaupat yrittivät kyllä laittaa kylttiään seinään, mutta Tavara-Aitta ja Selma ei huolineet niitä tai liittynyt varsinaisesti mihinkään ryhmittymään. Kauppatalo oli itsenäinen ja tavallaan "villi" keskusliikkeistä vapaa. -Politiikka ei toisiaan kuulu kaupankäyntiin.

Sattumoisia ja anekdootteja Viskarinmäeltä löytyy
Viskarista juttuja sivulla.
23.8.2023

Home | SiteMap @ Tommi Borg 2000-2023 / All rights reserved