Marian taustat olivat alunperin innoitus ja kipinä koko sukututkimukseen ryhtymiseen. On aikansa tuhkimotarina nuoresta orvosta isohkon talon emännäksi.

Maria Matintytär Lassila s. Hästbacka (myöhemmin Kupila) 28.01.1885-17.9.1943
Marian äidin sukulaisista
Hästbackan esi-polvista
Avioliittoon Jaakon kanssa
mtDNA tuloksia
Yhteenveto

Maria Matintytär Lassila s. Hästbacka (myöhemmin Kupila) 28.01.1885-17.9.1943

Kuvassa vasemmalla on Maria ja oikealla Hanna 20/12 1882. Kuvan takana lukee Hanna Hestbacka. Kuva on otettu vuosisadan vaihteessa Kokkolassa.

The wife of Jaakko, Maria os Hästbacka (Kupila) on the left was hard worker and tight house keeper.

Marian isä oli Matti Juhonpoika Hästbacka (Norrkniivilä) s. 10.09.1858, joka meni myöhemmin Amerikkaan. Julistettu kuolleeksi 25.09.1972 ja kuolinpäiväksi määrätty 01.01.1971.

Sukunimestä

Kun oli erilaisia tietoja Hästbackan sukulaissuhteista ja niitä vanhapolvi yritti hiukan salatakin, niin oheinen virkatodistus vuodelta 1996 selvittää asiaa virallisesti. Siinä on muitakin sukunimiä, joiden olen kuulut jo nuorena olevan sukulaisia tietämättä miten, kuten Kautiainen, Kivikangas, Sauna-aho, Paalanen, Kupila ja myöhemmin Pellonpää.

Marian äiti oli virkatodistuksen mukaan Anna Hästbacka s Kautiainen s. 23.01.1856-01.01.1891, merkitty kuolleiden ja haudattujen kirjaan sukunimeksi Kupila, mutta oli myös vuonna 1890 rippikirjassa Norrkniivilä. Äiti Anna muutti Kokkolaan naimattomana 1875 ja takaisin 1878 ja on vihitty 30.12.1881. Oli ollut aikaisemmin piikana Lassilassa rippikirjan 1869-1878 erillisen palvelusväen sivujen mukaan. Äiti kuoli Marian ollessa 6-vuotias.

Sukunimestä sen verran, että tärkeämpää oli, kenen etunimisen isän tytär tai poika olit (patronyymi, kuten tässä Maria Matintytär), sitten asuintalon nimi ja varsinkin Länsi-Suomessa viimeisenä tuli vasta sukunimi, jos sellaista oli edes kaikilla käytössä. Sukunimi tuli vasta pakolliseksi 1920.

Mariasta

Marian isoisä Juho Kaarlonpoika Hästbacka, s. 13.09.1824 Hästbacka Kerttua, kuoli keuhkotautiin 29.10.1893 Evijarvi Jokelankylässä (Kupila n:o 5). Hän oli muuttanut tyttären tyttärensä kanssa poikansa Eliaksen luokse, myöhemmin Kupila, s. 31.10.1861 Evijärvi joka kuoli 21.02.1931. Tämä talo oli sittemmin Kupilan Einon asuttama Lassilasta Jokikylään päin oikealla mäen päällä.

Marian äiti kuoli vuonna 1891 ja isoisä heti perään 1893, kun Maria oli vasta 8 vuotias eli orpona sukulaisissa Kupilan talossa, ja varmaan omaksuttiin Kupilan talon rippikirjan mukaan sukunimi ajan tapaan. Nämä tuoreet ennen vuosisadan vaihdetta olevat kirkonkirjat ovat muuten jo luettavissa suomeksi ja selvällä lähes nykykäsialalla.

Kun tenttasin Selmaa, että mistä sun äitisi on kotoisin, niin kuulin että vain Kupilasta. Ja kun se alkoi kiertelemään ja kaartelemaan jatkokysymyksiini, kiinnostuksen heräsi ja tässä sitä nyt ollaan.

Valokuvasta sen verran, että taiteilija ja naisyrittäjä Aino Sandelin perusti Kokkolan ensimmäisen pysyvän valokuvaamon Sandelin & Schultz osoitteeseen Isokatu 7 vuonna 1898, jossa hän toimi ateljeekuvaajana 17 vuotta. Liikekumppania oli saamani tiedon mukaan Agusta Schultz. Molempia sukunimiä löytyy nykyään Kokkolassa. Kuva on otettu kuitenkin ennen vuotta 1904.

Marian kuolema oli sitten tyypillinen tiukan talouden pitoon olevalta ihmiseltä tuohon aikaan; Hän piti jostain karhesta kankaasta tehtyä paitaa päällään 1943. Se hiersi verille sitten kainalossa ja Maria sai siihen sitten jonku pöpön. Hyväkuntoinen nainen kuoli nopeasti nähtävästi verenmyrkytykseen.

Tiukka talouden pitäjä

Kun aviomies Jaakko meni onnettomaan takaukseen 1930-luvulla naapurille, takausvastuuta maksettiin sitten vuosia. Evijärven kankaat (Taaspakka, Dahlsback, Sillanpään risteyksestä Inaan päin molemmin puolin tietä) hakattiin sitten 30-luvulla takausvastuihin, alue oli n. 150ha, kauempana osa nevaa. Jaakon peräkammarissa neuvotteleman puunostaja ähtävä/teerijärviläisen "kokkuvikin" (Vikor Kjälman) hintaan Maria puuttui heti jälkikäteen ja neuvotteli hinnan vielä kaksinkertaiseksi, vaikka kauppakirja oli jo kirjoitettu. Se oli kova temppu naiselta tuohonaikaan ja kuulin asiasta useammalta taholta.

Vaikka Maria oli voimakastahtoinen, eivät hänen lapset koskaan moittineet vaikka kuinka "ristikuulustelin" niitä. Kertoivat samoin, kuin tuolloiset piiat ja rengit minulle, että hän piti vain "rotia" ja talon yllä.

Marian äidin sukulaisista

Marian äidin Annan isä oli oli Jaakko Abrahaminpoika Kautiainen 15.01.1809-24.02.1867 ja äiti Maria Daavidintytär Puotinen e Paalanen 06.08.1817-18.01.1873. Jaakko oli toisissa naimisissa ja ensimmäisestä avioliitosta vanhin poika muuten karkotettiin Siperiaan jonne sitten jäikin.

Marjan äidin setien ja tätien sukunimissä näkyy: Nääs, Saukko-aho, Kautiainen, Kivikangas ja Kupila.

Marian sisko Hanna Matintytär Lappinen os. Hästbacka/Kultalahti/Norrkniivilä 20.12.1882

Aluksi merkitty piiaksi, sitten 20 vuotiaana itsellinen. Marian sisko Hanna on merkitty syntyneeksi Kultalahdessa, Maria itse Norrkniivilässä ja veli Antti kuoli muutaman viikon ikäisenä 1887 Kupilassa. Tästä Hannasta kuulin vain juttuja hämärästi aivan muutaman kerran, ja rupesin saalistamaan, minne kuvan vanhempi sisko on mennyt loppujen lopuksi. Tietoa oheisesta rippikirjasta vuodelta 1890. Sitten 1900-luvun alussa rippikirjasta päivitetyt tiedot:

Puoliso Matti Juhonpoika Lappinen 3.4.1881, Purmojärvi, Kortesjärvi, Evijärvelle 8.12.1891, kirjattu Amerikkaan 13.6.1907, muuttopäivä on varmaan aikaisempi, kuoli 1940.
Tytär Ksenia Maria Matintytär 16.6.1904 kastettu nähtävästi Amerikassa (papin nimi epäselvä).
Tytär Sannii Johanna Matintytär 9.10.1905 Amerikka (kastoi Johan Urpilainen)
Poika Kalle Matinpoika 8.1.1907 Evijärvi

Avioliittoon Jaakon kanssa

On näköjään napattu Hannan kanssa olevasta kuvasta, joka on ylempänä.

Maria oli piikomassa naapurista Kupilasta vanhassa Lassilassa, eli missä kantatalo oli ennen Uudellepaikalle siirtymässä 1900-luvun vaihteessa. Kuulin juuri vahvistamattomasta tiedosta, että Selma oli 4-vuotias muuton aikaan eli talon muutto tapahtui senmukaan 1909.

Jaakko Matinpoika Lassilalle 21.11.1878 oli tullut määräys lähteä tsaarin armeijaan Vaasaan, tuumasi sitten takkakivellä vanhassa Lassilassa istuessaan, että jos tulen hengissä takaisin, niin tuosta Mariasta otan vaimon. Ja otti. Maria oli kova työihminen ja tais olla tiukkakin, näin kuulin jälkeenpäin entisiltä piioilta ja rengeiltä.

Maria ja Jaakko vihittiin 10.06.1904 avioliittoon.

Mariasta on enemmän juttua Jaakon sivulla ja erillisessä sukututkimuksessani. Marian äidin Annan veli oli Elias ja myöhemmin sukunimi Kupila, eli Kupilan Einon isä.

Ei Eino koskaan kertonut, että ollaan sukulaisia. Monesti koulusta tullessani oli Eino yksin odottamassa kotonani Viskarin "vintillä", että soittaisin taas "La Paloman" hänelle. Maksoi näitä puumaksuja ja palkkoja Schaumannin ostopäälikkönä siellä lompakostaan, kun Selman kauppa oli tapaamispaikka muutenkin.

Hästbackan esi-polvista

Miksi kaivan näitä vanhoja asioita? Selitän niitä hiukan Hävettävät ja poliittiset asiat osiossa. Mielestäni Marian elämäkerta on vaikkapa amerikkalainen tarina orpotytöstä talollisen vaimoksi tuohon jonkinnäköiseen sääty-yhteiskuntaan.

Etsiskelin Evijärven Sukututkijan tapaamisissa näitä Hästbackan kytkentöjä, kun sukututkija Mauno Puotinen vuonna 1999 teki sitten ystävällisesti oheisen kattavan selvityksen yhdestä Ähtävältä Evijärvelle muuttaneesta sukuhaarasta Kaarlo Erkinpoika Hästbackasta, s. 21.01.1767. Hästbackan kylä ja suku Teerijärvellä on vireä ja on varmasti tullut Evijärvelle muitakin Hästbacka-sukunimisiä, joten kaikki Evijärvellä olevat eivät ole välttämättä samaa sukuhaaraa. Toisekseen yllättävän monet ovat muuttaneet sukunimensä joksikin muuksi eräiden muutamien hästbackalaisten tekojen takia 1900-luvun vaihteessa.

Marian isän Anton veljenpojasta oli joskus juttua Järviseudun joulussa Antonsaaresta. Hän oli muuttanut asumaan vaimonsa kanssa Paalasenjärven ainoaan saareen, ruohikoitunut järvi löytyy Sauna-Ahossa Kivijärvenkylässä. Noin 300mx50m kokoista saarta kutsutaankin nykyään Antonsaareksi. Setä Anton kävi joskus vanhempana tervehtimiskäynnillä Uudellapaikalla tapaamassa veljentytärtä Maria Lassilaa perheineen. Lapsille jäi tästä salaperäiseksi jääneestä pienestä miehestä muistikuva, että sitä piti viedä polkupyörällä kirkonkylään saakka, jotta Antonin ei olisi tarvinnut kävellä koko matkaa Kivijärvenkylään.

Kun Antonilta kysyttiin saaren kuulumisia eli tapahtumia, hän kertoi, että jouluna oli siirretty käävän paikkaa. Kääpää käytettiin neulatyynynä.

mtDNA tuloksia

Teetin myös mtDNA testin itselleni josta ohessa tulosten kartta. Tummanpunaiset merkit ovat samoja tarkkoja mtDNA osumia, mutta yhteinen esi-äiti voi olla jopa tuhat vuotta sitten. Valkoinen pallukka Soinin kohdalla on minun koetti eli lähde viitaten Keisari sukuun.

MtDNA-testin menetelmä perustuu mitokondriaalisen DNA:n tutkimiseen ja se on luotettava menetelmä äidin sukulinjan testauksessa. Mitokondriaalinen DNA siirtyy suoraan äidiltä lapselle, mutta ei mieheltä. Mutaationopeus on paljon hitaampi kuin mieslinjan Y-kromosomiin perustuva Y-DNA testi.

Äitini äidit ovat kaikki ympäri Evijärveä eri kylistä ainakin 1700-luvulta lähtien ja pääosin aikaisemminkin. Kun Evijärven populaatio koostuu erisuunnilta tulleista esi-isistä ja äideistä, on oheisessa kartassa osumia ympäri Suomea ja muutama oli Ruotsista sekä Englannista. Lounais-Suomessa ja myös Savossa on yllättävän vähän osumia, vaikka äitilinjassa on myös savolaisia sukujuuria.

mtDNA haploryhmä on W1a, jota tavataan eniten juuri Suomessa Oulun eteläpuolella lukuunottamatta aivan Lounais-Suomen rannikkoa. On tullut prossiaikana Eurooppaan indoeurooppalaisten invaasion aikana 2000-3000 eaa, johon liittyy vasarakirveskulttuuri tai nuorakeraaminen kulttuuri.

Kun katsot Lassila kotisivulta löytyvää laajempaa pdf tulostetta, huomaat että äitilinjan esipolvia on joka kylästä ympäri Evijärveä ja yksi haara alunperin keisarisukuun Soinista, joka oli kovasti framilla muutama vuosikymmentä sitten.

Yhteenveto

Muilla sivuilla kertoilen kaukaisista kuitenkin isän epämääräisistä viikinki ja äidin isän saksalaisista esi-isistä.

Faktaa on kuitenkin se, että Maria oli aikansa taistelija paremman eteen, jollaisia näyttää olevan jälkipolvissa nykyäänkin. Hyvä, että tuli hiukan särmääkin sukuun.