fig
Home
Jatkoa >>
Evijärveltä >>
Viskarista >>
ViskarinAsujatEnnen
ViskaristaJuttuja
ViskaristaValokuvia_1900
ViskaristaValokuvia_1920
ViskaristaValokuvia_1930
ViskaristaValokuvia_1940
ViskaristaValokuvia_1950
ViskaristaValokuvia_1960
ViskaristaValokuvasilppua
FiskarinenOy
FiskarinenHistoria
Now
Contact us

Suvut - Families

Borg suku

Lassila suku

Tompan aloitussivu

Salatut sivut

Päivityksiä

31.12.2015
Päivityksiä Lue lisää >>

31.1.2014
Siirto uudelle serverille.

17.11.2013
Korjauksia ja lisäyksiä.

3.3.2000
Sukusivujen teko alkoi



Viskarista juttuja ja anekdootteja

Lyhyitä kertomuksia.

Venäläiset Viskarinmäellä

Aluksi Selma Lassilalta s. 1905 kuultuja.

Venäläiset koululaisten ruokkijana
Selma kertoi, että kirkonkylän Viskarinmäellä oli ainoa pitäjän kansakoulu 1900-luvun alussa. Joutuivat sitten Jokikylästä 5km päästä kävelemään sinne joskus 1912 paikkeilla, jos ei päässyt vuokralle lähemmäksi. Selma kortteerasi ajoittain aluksi Sööterissä ja sitten Peltoniemessä nykyisen Tellervon talon paikkeilla Lissun Matin naapurissa lähellä Viskarin risteystä. Koulussa ei tarjoiltu mitään syömistä, omat eväät piti olla matkassa.

Venäjän armeijan viestijoukot vetivät puhelinkaapelia Helsingin ja Oulun varuskuntien välille. Evijärvi oli tuolloin ja on nytkin siinä välissä, kuten valtakunnan tärkeimmät valokaapelit menevät Mäntyhovin ohi risteyksessä tänäkin päivänä. Kun Selma tuli koulusta kavereiden kanssa, siinä vielä 60-luvulla olleessa vanhassa Nuorisoseuran männikössä huusivat venäläiset kokit venäläisittäin huonolla suomella, että tulkaa lapset syömään tänne, heillä jäi ruokaa yli. Tämä paikka on siinä, missä nykyään on Pesosen Valokuvaamo ja siitä tiellepäin. Ennen siinä oli isojen mäntyjen katveessa hevosvetokilpailuja, sirkustelttoja, nuorisoseuran tanssilava ja kioski. Selma osasi imitoida venäläisten kutsut hyvin, en yritä niitä toistaa.

Vanha citytarina
En tiedä varmasti, tapahtuiko tämä Evijärvellä, mutta kun nämä venäläiset viestimiehet olivat pystyttämässä puhelintolppaa keskelle peltoa, tietysti se laitetaan siihen mihin on helpoin laittaa. Isäntä tuli paikalle ja sanoi, että elekää hyvät ihmiset pystyttäkö tolppaa keskelle minun peltoa, se haittaa viljan korjausta. Siihen venäläiset viestimiehet loihtivat: ” Hai, tämä olla Tsaarin pelto, ei sinun. Me laitta tolppa mihin tykkä”. Se oli tuon ajan henki.

Neuvostoliittolainen-venäläinen
Niin Selmalla jäi niin hyvä muisto venäläisistä, että ei käyttänyt koskaan sanaa ”neuvostoliittolainen”. Yritin joskus korjata 70-luvun venäläisistä neuvostolittolaiseksi, mutta turhaan. Ryssä teki isovihan aikana 1714 himutöitään ja teilasi esi-isiäni Ähtävällä ja äitini puoleta polttivat sukulaisia ladon seinään sidottuna elävältä. Ne ovat eri juttuja ja kerrottu muualla näillä sivuilla. Oli aina sitä mieltä, että tämä neuvostoliittolainen termi ja juttu tulee kuolemaan ja olikin aivan oikeassa siinä, kuten nyt näemme.

Niclas Huippa-Tuonajan hippi

Kuulin Lassilan Selmalta paljon muitakin juttuja, kunhan ehdin niitä kirjoittelemaan muistiin. Kertoi joskus 70-luvulla, että hänen isoisänsä Matti Antinpoika Lassila, Syntynyt 27.8.1841 jutteli seuraavaa, eli minulla on oikeastaan alkuperäistä suullista tietoa: ”Kun kirkko oli ajanut loputkin lappalaiset Viskarinmäeltä (=Fiskarbacken, kalastajan mäki), niin viimeinen lappalainen muutti sitten Nissinkankaalle. Oli nimeltään Niklas Huippa, joka kieltäytyi ottamasta kirkollisen kasteen ja muutti lopuksi sakkineensa Kettusaaren pohjoispäähän. Niclaksesta on siten tekstiä ja taustoja muualla näillä www-sivuilla.

Juttuja tädistäni ja kauppias Selma Lassilasta

Tietysti kylällä voimakkasta vaikuttajasta vääräleuat kehittävät harmittomia ja joskus jopa hiukan kateellisiakin vitsejä. Listaan aivan luettelomaisesti muutamia ja voin listata lisääkin, kunhan kuulen. Ei ne Selman arvoa alenna:

Katajanmarjamakkara
Joku kysyi katajanmarjamakkaraa 50-luvulla. Selma sanoi, että ei ole juuri nyt, mutta hommataan huomiseksi.

Gostariga slogan
Samoin tuohon aikaan laittaessa aikaisin aamusella mainostageja ikkunaan Selma kirjoitti:"Päätä päiväsi Gostariga kahvilla". Sitten Veikko Kniivilän tullessa aamusella töihin hän ehdotti kuitenkin, että mitä jos Selma laitetaan siihen: "Aloita päiväsi Costa Rica kahvilla", jolla tekstillä sitten korjattiin ikkunan iskulause. -Selma muuten heräsi joskus aamulla viiden aikaan ja nukkui elämänsä kylmässä huoneessa.

Makkaratilaus nauhalle
Seinäjoen Itikalla oli juuri siirrytty lauantaivapaisiin joskus 60-luvun lopulla ja hankittu tilausten vastaanottamiseksi nauhuri, kun kauppiaat kuitenkin tilailevat tavaraa. Nauhurin tervetuliasviestin jälkeen Selma kertoi: "Nyt pitää saada heti kymmenen pötköä lauantaimakkaraa kun palaavat takaisin kesälomiltaan Ruotsiin Volvon tehtaalle. Ruotsissa ei ole näin hyvää makkaraa." Nauhuri totesi lopuksi, että kiitos tilauksestanne ja lopetti. Tämä toistui sitten monta kertaa. Ei Selma tainnut oikeen tajuta nauhuria uutena juttuna ja että puhui nauhurin kanssa. Itikalla oli koko konttori kuunnellut nauhan. Oli vapaat kesälauantait uusi juttu niillekin. Selma sai pikatoimituksena lauantaimakkarat ja Ruotsiin menijät Volvonsa perään Suomen tuliaiset.

Isokokoisen saksanpaimenkoira Ärrin kanssa ensitapaaminen
Hyvä tuttuni, ei säikky ja eläimiä paljon käsitellyt oli nuorena miehenä ostamassa farkkuja Selmalta. Kun sovituskopissa oli muita, Selma ehdotti, että mene rauhallisen yläkertaan sovittamaan, ei siellä ole ketään. Juuri kun hän oli pikkuhoususillaan housuja vaihtamassa, hän tunsi jonkin kylmän nokan nuuhkivan takaapäin kalleuksiaan. Isokokoinen pelottavan näköinen saksanpaimenkoirauros Ärri siinä otti vain hajuanalyysit. Selma kerkesi sanomaan, että ei se pahaa tee. Heikompihermoiselle olisi tullut housuihin vaikka mitä. Ärristä on kuva Selman sivulla ja moni muukin on kertonut samanlaisia ensikohtaamisia Ärrin kanssa.

Nuorena Ärri oli villi kouluuttamattoma kuitenkin valioyksilönä Tšekkoslovakian rajavartijakoirien jälkeläisenä. Sillä ei ollut sitten oikeen isäntää Pietarsaaren tehtailla ”vartiokoirana” ja tavallaan villiintyi. Kukaan ei sen kanssa lopulta enää pärjännyt. Otin sen sitten mukaani Ouluun opiskelukämppääni kouluutettavaksi. Luin ensiksi useita koirankasvatuskirjoja ja sain sen siten säyseäksi aika rajujen ohjeiden mukaan. –Opin samalla itsekin, miten meitäkin on hallittu vuosituhansia. Vaikka et koskaan ole ajatellut kouluttaa koiraa, jokin vartiokoiran kasvatuskirja avaa tajuntaasi ja ymmärtämystäsi yhteiskunnastamme ja historian hallitsijoista.

Lyhyesti Selma Lassilasta

Ohessa suljetusta Facebook ryhmässä kerrottuja sattumoisia. Taustoja Selma Lassilalta s. 1905 ja anonymiteetistä asiakassuhteissa.
Yleensä kerrotaan julkaisussa aina tekstin lähde ja lisään sen jos hän sitä pyytää. Kun lähde on suljetusta ryhmästä, ei voi käyttää kirjoittajan nimeä ilman lupaa eikä oikeastaan tekstiäkään. Olen kertonut asiasta ja taustoista seikkaperäisesti asianomaisille siinä suljetussa Facebook ryhmässä ja odotetaan hijaista hyväksyntää tai muutos- taikka poistoehdotusta.
  • Kerrottiin että Selma olisi laittanut sinikantiseen velkavihkoon nimeksi Musta mies Inasta, kumisaappaat. Selmalla oli hyvä luotto asiakkaisiin, kumpa voisimme vielä toimia samoin!
  • Kaikki kengät ja "muotivaatteet" ostettiin Selemalta. Munki takki oli vihossa seuraavaan päivään nimellä Inan xx suvun äidin nuorin tyttö. Sillä nimellä löyty ko seuraavana päivänä kävin maksamassa.
  • Olen kuullu että Selman vihossa luki että Inasta emäntä jolla oli kaati.
  • Selma laittoi ylös, että pitkä mies Lepistönmäeltä !!!
  • Akka Lammilta punanen huivi päässä jäi velkaa.
  • Ja sitten oli pitkä tyttö puupakasta!
  • Selman velaksi myynti oli lähes jokapäiväistä silloinhan luotettiin ihmisiin, yksi tällainen velkamerkintä oli: "Tyttö Lammilta!"
  • Niin se oli. Ei Selema paljon nimiä kysellyt. Vihossa saatto lukea että emäntä Vasikka-aholta jäi velkaa niin ja niin paljon.
  • Isä kertoi joskus että oli ostanut Selmalta velaksi jotain, Selma oli laittanut johonkin lappuun että xxx Sandran poika on velkaa (summa?)....no Sandralla oli kolme poikaa niin kukahan ois ollut velallinen.
  • Minäkin kävin Selmalla ja erään kerran, kyselin miesten kenkiä miehelleni. Näin yhdet kengät jotka olisi sopivat ja kyselemään niistä: Selma sanoi, että en minä noita sinulle myy, ne ovat meidän papille. Kysyin sitten saisko hän tilattua samanlaiset, ja kyllä se onnistuu hän soittaa heti Keskolle. Niin hän sitten pyöritti numeron ja sanoi puhelimeen,että tilaan samanlaiset miesten kengät kun kävin eilen hakemassa. Sulki puhelimen ja sanoi minulle että huomenna ne on täällä. Vähän kyllä epäilin mutta niin vaan kengät tuli! Selma oli kunnon kauppias!
  • Olin juuri muuttanut Evijärvelle, piti hakea miehelleni työhaalarit. Selmalle riitti kun sanoin, että kyseessä on sen ja sen suvun mies. Tiesi koon heti ja oli sopivat.
  • Muistan kerran kun olin Selmalta ostamassa farkkutakkia, halusin sellaisen missä on taskut alhaalla. Sellaista ei ollut mut Selma sano et tilataan, otti puhelimen ja soitti siinä puhelun aikana näytti kädellä et sellainen takki mis on taskut tässä ja tässä vähän se nauratti mut takki tuli sellainen kun halusin.
  • Selma tilasi puhelimitse leninkejä Kokkolasta: ”Niitä jota Maija juuri laittaa näyteikkunaan ja jossa tasku on tässä näin ja läpsäytti reittään.” Oikeita tuli. Ei tarvittu tuotekoodeja eikä muitakaan laitteita.

Kaivon tekoa aikoinaan

Moni on kysynyt, mitä teemme keskellä Viskarinmäkeä kahdella kaivinkoneella Fiskarisen tontilla 2017 kesällä. Sakokaivojen ohittamisen ja niiden maatäyttöjen, vanhan öljysäiliön ylöskaivamisen, betonisten viemäriputkien piikkausten ja vaihdon muovisiin kunnan viemäriin asti sekä hulevesijärjestelyjen jälkeen teimme hiukan pihan kunnostusta, puutarhavajan, perustuksien salaojitusta ja sadevesiviemärien avaamista. Se pienempi kaivinkone on poikani Timon ja isommasta kameraan päin on ollut 50-luvulla ulkorakennus puuvajoineen ja vessoineen. Mutta asiaan vesikaivosta:

(FiskarinenKaivo)
Siinä Fiskarisen/Veikon Koneen/Jannen Koneen/Tavara-Aitan/Selman kaupan/Pykärin Eemelin kahvilan/Seppälän/Leipuri Matti Kniivilän/Puukkolan tilan kauppapaikalla on ollut vesikaivo jo varmaan kauan ennen sisällissotia.

Eemeli Pykäri päätti syventää kaivoa joskus n. 1950 luvun vaihteessa. Siihen aikaan oli hyvänä tapana, että työntekijöitä aina haastatellaan, mitä ovat tekemässä. Tuolloin ja vielä 60-luvulla väkeä liikkui paljon jalan pitkin päätietä. Kaupan ja kahvilanpitäjä palkkasi hiukan yksinkertaisen mutta kovan puhujan maanpäällisiin konsulttitöihin, jotta kaivossa lapioivat ja kannella vinssaavat saivat työrauhan. Tämän moottoriturvan tehtävänä oli aina kävellä vastaan kulkijoita ja kertoa että tässä kaivetaan kaivoa ja siellä alaalla ovat ne ja ne kaivamassa lapiolla käsin. Nyt ollaan niin ja niin syvällä ja savea tuli vastaan. -Erittäin fiksusti ajateltu, eihän työstä vinssareille ylhäällä ja varsinkin kaivonpohjalla olisi tullut muuten mitään tuohon aikaan, jos jokaisen kanssa olisi pitänyt jutella liikepaikalla.

Kaivoa syvennettiin vielä joskus 1960-luvun alussa, sen jo muistan. Paikkakunnan riski ja meille lapsillekin mukava mies muistaakseni oliko se Jussi tai Aulis, kuitenkin samoja riskejä veljeksiä, oli pohjalla ja ylhäällä vinsissä sitten kaksi miestä. Kyllä muistan, että oli siellä pohjalla joskus joku toinenkin, jos oli vaikea paikka tai kivi. Enää ei tarvittu moottoriturpaa kylän raitille, Jussille kaivon pohjalla ei huudeltu turhia. Nyt oli muuten kaivonpohjalla rakennusmiehellä muovinen kypärä päässä, kun se yleisty muualla vasta vuosikymmeniä myöhemmin. Jussi perusteli kypärän pitoa hyvin kun kertoi, että irtokiven pudotessa yli 10m se iskee lujaa kalloon. Sitä näin jonkintason fyysikkonakin olen jäänyt miettimään, mistä Jussi sai happea. Nähtävästi ruumis tuotti lämpöä, joka ajoi lämmintä ilmaa ylöspäin ja toi tilalle kylmää happirikasta ilmaa. Toisekseen maalla täytettyjen sankojen vinssaus ylöspäin sekoitti osaltaan ilmaa. Teki oikeen pahaa täyttää kovasti yli 10m syvä kaivo, johon on uhrattu paljon hikeä ja työtä, mutta aika menee eteenpäin. Nyt siihen päälle on laitettu ruokamultaa ja kylvettiin heinänsiemeniä päälle. Toivottavasti mopopojat jättävät nyt rauhaan uudisnurmikon.

Kylältä juttuja

Kesken. Jotain löytyy Selma Lassilalta s. 1905 kuultuja.

1.1.2018

Home | SiteMap @ Tommi Borg 2000-2018 / All rights reserved