Laurin juuret ovat Puolan ja Saksan rajamailta, Y-DNA haplogroup R1a1a1g2
Lauri’s roots can be found in the border of Poland and Germany, Y-DNA haplogroup R1a1a1g2
Lassila/Jokela/Jokisuu/Åby miesten juuret -The roots of Lassila/Jokela/Jokisuu/Åby men
Uusia Y-DNA tuloksia - New Y-DNA results
Jokikylän Lassilan taloryhmästä -The farm houses of old Jokikylä Lassila
Uusia tuloksia yhdistämällä DNA ja perinteisiä sukututkimuksia - New results by combining DNA and classical genealogy research
Åby/Lassila (Jokikylä)
Lassila (Haapajärvenkylä)
Yhteistä Y-DNAta
Lassila talonnimestä - The name of Lassila farm
Haapikylän Lassilat sittenkin sukua jokikyläläisiin
Purmojärven kahakka
Yhteenveto
Kevyesti - Miscellaneous

Laurin juuret ovat Puolan ja Saksan rajamailta, Y-DNA haplogroup R1a1a1g2

Esi-isän etsiminen siirtyi vuodesta 1696 aikaisemmaksi 1500-luvun alkuun Y-DNA tutkimusten avulla. Näyttää yhä varmemmalta, että esi-isät ovat saapuneet Puolan ja Saksan rajamailta lähinnä kašubien alueelta melko suoraan nähtävästi Korsholman kautta Evijärvelle. Lähes samat Y-DNA löydöt lähisukulaisista Pohjoismaissa on ainoastaan Evijärveltä. Muutama kaukainen Y-DNA löytö on sitten löytynyt Porista ja Vaasasta (Mustasaari, Korsholma) ja etäämpiä Keski-Euroopasta. Suomen löydöt ovat voineet tulla alunperin merimiehinä tai kauppiaana samalta alueelta. Ennen Ruotsin osaksi ja itämaaksi joutumista Suomi kävi kauppaa Itämeren eteläpuolisten alueiden ja juuri näiden merenkulkijana tunnettujen kašubin kanssa.

Myöhemmin 2015 on löytynyt muitakin saman esi-isän jälkeläisiä Evijärvellä ja Kortesjärveltä varmistaen, että hän on tullut ennen vuotta 1510 paikkakunnalle. Suomeen ei ehkä kuitenkaan monia satoja vuosia ennen, koska ei ole ainakaan toistaiseksi muita lähellä Y-DNA:ta olevia löytöjä edes Pohjoismaista. Ennen Ruotsin ja kuningas Vaasan vallan aikaa 1500-luvun Suomen kaupankäynti oli Itämeren eteläosien hallussa.

On siis löytynyt Pohjoismaista ainoastaan kaksi samansuuntaista ryhmää: Lauri Laurinpojan suoraa Evijärven jälkeläiset ja sitten kauemmat nimettäköön Korsholman Y-DNA sukulaiset. Näistä löytyy edelleen merenkävijöitä ja jopa meriaiheisia sukunimiä.

Uusia Y-DNA tuloksia - New Y-DNA results

Jatkuvasti testautetaan DNA:ta ja tuloksia ilmestyy tiputtain eri tietokantoihin.

Nyt on valmistunut loppuvuodesta 2015 yhteensä kolme laajempaa 67 markkerin identistä Y-DNA tutkimusta eri sukuhaaroista. Lisäksi on kolme 12 markkerin tulosta osoittaen Lauri Laurinpojan s. noin 1510 yhteiseksi esi-isäksi monelle evijärveläisille nykysuvuille. Viimmeinen hitti osui nyt Kortesjärvelle Ylikylän Pitkäjärven vesistön paikkeille.

Vain muutamassa on yhden markkerin muutos luonnollisen mutaation johdosta, mihin juuri perustuu DNA sukututkimukset ja sukuhaarojen ikien määritykset. Taas Y-DNA ero lähimpiin Puolan-Saksan rajamaissa oleviin Kašubeihin viittaavat, että esi-isä on saapunut joskus 1300-1500 luvulla Suomeen.

DNA’s are being tested continuously and results are appearing on different databases.

At the end of 2015 now altogether three larger 67 marker’s identical Y-DNA studies from different family branches have formed. Additionally three 12 markers’ results have indicated that Lauri Laurinpoika is a common ancestor for many families in Evijärvi. Only few has one marker natural change due to a mutation, to which DNA geneolotic studies base upon. On the other hand, Y-DNA distance to closest Kašubis in the border of Poland-Germany refers that the ancestor has arrived to Finland between 14th and 16th century.

Jokikylän Lassilan taloryhmästä -The farm houses of old Jokikylä Lassila

Lassilan taloa verotettiin ensikerran Eino Tapaninpoika Lassilan nimellä 1567. Lainaus Mauri Jokelan^* viestistä, joka on kauimmin tutkinut Lassila suvun juuria: ”Eino Tapaninpojan jälkeläisten mieslinjaa ei tiettävästi ole olemassa. 1600-luvun lopun nälkävuodet ja heti perään tullut isoviha hävitti suvun mieslinjan Lassilasta ja vävyn jälkipolvet siis myivät Lassilan juuri Matti Matinpojalle eli näin talo siirtyi Åbyläisille."

Vahojen tiekarttojen mukaan ja hiukankin sotilastrategisesti mietittymä Lassilan taloryhmä on voinut olla paha paikka asujille 1700-luvulla pitäjän tuolloisen lähes ainoan tieristeyksen vieressä. Jossain oli merkintä, että tila oli isovihan jälkeen veronmaksukyvytön kruunun tila.

Sitten koko seuraava kappale suomeksi on Maurin viestistä suoraa lainausta (otsikointia lukuunottamatta):

Tax was collected from Lassila’s house for the first with in 1567, and the name registered was Eino Tapaninpoika (“Eino Tapani’s son”). Mauri Jokela, who has longest studied roots of Lassila, wrote: “Male line offspring of Eino Tapaninpoika does probably not exist. Hungry times in 17th century and Greater Wrath immediately after probably destroyed it. On the other hand, the house was probably being sold to Matti Matinpoika (Matti Matti’s son) and hence the house was occupied by Åby family.

According to the old route maps and military strategy the Lassila’s houses may have been an inconvenient place for the inhabitants in 18th century since it was just next to the only crossroad in the whole village. Additionally there was a sign somewhere that the house was after being unable to pay tax.

^{* mauri.jokela(at)gmail.com}

Lassila talonnimestä - The name of Lassila farm

Alkuperäisen Lassilan kantatalon nimestä: "Lassila-nimi esintyy talonnimenä Evijärvellä vasta 1687, ja silloinkin Lassila tarkoitti Jokikylän Lassilaa." ^*
Talonnimi oli tärkeämpi, kuin mahdollinen sukunimi Länsi-Suomessa. Sukunimiä käytettiin jos käytettiin lähinnä ammattia osoittavana kuten Seppä tai Mylläri.

Matti Matinpoika s. 1696 Åbystä osti Lassilan talon lainhuudon 22.6.1732 mukaan. "Jokikylän Lassilan isäntä katosi Ilmajoella jättäen vaimonsa kiertelemään järviseutua kerjäläisenä. Lassilan asuttanut Antti Brefdragare pystyi maksamaan vuonna 1698 vain itsellisrahaa."<sup>**

*Heikki Junnila ja Heikki Rantatupa, Järviseudun Historia. 1, Esihistoriasta 1850-luvulle. (1983) Evijärvi: Järviseutu-seura, p. 242.
**Heikki Junnila ja Heikki Rantatupa, Järviseudun Historia. 1, Esihistoriasta 1850-luvulle. (1983) Evijärvi: Järviseutu-seura, p. 270.</sup>

Haapikylän Lassilat sittenkin sukua jokikyläläisiin

Aina sanottiin, että Haapikylän (Haapajärven) ja Jokikylän Lassilat eivät ole mitään sukua keskenään ja kirkonkirjoista sekä muista kirjallisista lähteistä pääseekin helposti tähän virheelliseen johtopäätökseen. Kyllähän joitain harvoja minjöitä on vaihtunut keskenään, mutta ei mieslinjoja. Nyt kuitenkin Y-DNA tutkimusten perusteella murrettiin perinteisen tutkimuksen tiilimuuri ja voi todeta, että yhteinen esipolvi on todennäköisesti löytynyt Lars Larssonista s. n 1510.

Olisikin ollut outoa, että pienen kunnan alueella on kolme eri Lassila taloa tai sukua, joista mitkään eivät olisi sukua keskenään.

Purmojärven kahakka

Lainataan edelleen Maurin viestiä:

”Kahakassa kuolleet Matti Matinpojan s. 1696 veljet olivat:
Eric Mattsson Cammarbacka s. x.4. 1689 Evijärvi Åby, k. 21.3. 1715 Purmojärvi Ruosteen kahakka
Hans Mattsson Cammarbacka s. 1690 Evijärvi Åby, k. 21.3. 1715 sama paikka
Simon Nilsson Cammarbacka s. 1683 Evijärvi ? k. 21.3. 1715 Hänet poltettiin ladon seinään sidottuna, kun ei suostunut kertomaan missä on muita miehiä. Simon oli Cammarbackan veljesten sisaren Margetan mies. Ericillä ja Simonilla oli perhe ja jälkeläisiä, mutta niitä en ole kovin pitkälle pystynyt seuraamaan.

Oliko Matti Matinpoika s. 1696 jo tuolla mukana ja selvisi sieltä hengissä? Oliko kahakka suurempi yhteenotto vai vain noiden kolmen onneton törmääminen kasakoihin heinänhakumatkallaan ulkoniityltään jonka omistivat Purmojärven Ruosteella?”

Ojankytö rajottuu Ruosteenojaan ja on vieläkin kartassa merkitty Jokikylän rekisterinumerolla. Paikka on kilometrin päässä asuttua Purmojärveä ja Kontiaisenmäkeä, johon kasakat majoittuivat ehkä juuri tuolloin talvena. Nämä ulkoniityt ja varsinkin määrätyt järvikortteet olivat talviruokinnassa kullanarvoisia antaen lehmille vitamiinia ennenkuin nykymuotoinen heinänviljely yleistyi 1900-luvulle saavuttaessa. Nämä eri korte- ja kaislalajit oli tarkaan tunnettu tuolloin. Järvikortetta oli varmaan myös läheisessä soistuvassa pienessä Vekarainen järvessä.

Sopisi hyvin maaliskuiseen kuulaaseen yöhön ja rehunhakureissuun hangilla tämä Purmojärven kahakka.

Tutkittaessa vuoden 1709 karttaa, joka oli tehty 5 vuotta aikaisemmin, sen mukaan järkevä kulkureitti Pedersödestä Lappajärvelle oli juuri Purmojärven kautta Lappajärven kappeliin. Ehkä venäläisilläkin oli tämä 1709 kartta sotasaalina tai ainakin löysivät maastossa kuljetun reitin. Kahakka sattui suurimpien terroriaallon loppupuolella. Suora reitti Evijärveltä Ähtävälle tai Lappajärvelle oli kartan mukaan vielä epämääräinen, vaikka se on ollut jo 1600-luvulla jonkinlainen talvitie, mutta sitä ei olla merkitty juuri tähän karttaan. Karttaosiossa on tiestöstä enemmän.

Yhteenveto

Ohessa voi ladata Mauri Jokelan kirjoittama erinomainen artikkeli: 300 vuotta Purmojärven kahakasta, julkaistu 18.3.2015 Järviseudun Sanomissa. Siinä on kerrottu selkeästi tiedossa olevat asiat.

Kevyesti - Miscellaneous

Ja ei aivan vielä ole juttu lopussa. Koko sukututkimusintoni lähti siitä, että kun käytin kauppias Selma Lassilaa rullatuolissa hautausmaalla yli 90-vuotiaana ja hän sitten kierteli vastausta kysyäkseni jostain hautakivessä olevasta nimestä, että onko se hänen äitinsä kanssa sukulainen. Siitähän tämä lähti liikkeelle, tiedonhalusta ja aikoinaan vaietuista jutuista.

Ja ei aivan niin kevyesti: Kaikki eivät halua, että heidän juurian pengotaan. Kun suku laajentuu, niin aina tulee joku, joka alkaa penkomaan juuriaan. Se, mitä me eletään tätä päivää, on aivan toisenlainen kuin jo 100 vuotta sitten. Yhtään mustalaista ei ole tullut vielä eteen, ja mitä sitten, ja vain yksi Siperiaan karkoitettu. Mutta geneettisesti, fysiologisesti ja ihmisenä olemme samoja, kun tuhansia vuosia sitten. Ympäristö on vain muuttunut

Jokainen voi miettiä omalta kohdallaan, miten olisi selvinnyt tuolloin. Aikakausi oli vain toinen, lähtökohtaisesti ihmisenä olemme edelleen samoja.

My interest in genealogy started when I visited cemetery with over 90-year old Selma Lassila, and she didn’t first want to answer when being asked about one name in a grave stone whether that was relative to her mother. I was curious of the suppressed information.

Not everyone want that their roots are being explored. However, when family enlarges, always there will be someone who digs into genealogy. At the same tie, nowadays there is a completely different style of life than even only 100 years ago, and that needs to be understood when finding for instance that an ancestor was sent to Siberia. Yet genetically and physiologically we haven’t changed for thousands of years. It is only the environment that has changed.

Everyone can think for themselves how they would have survived in older times. Even though the time phase was different, as humans we are still the same.

☺ ☺