fig

Pääaiheet - Topics

Aloitussivu
Evijärvi
Viskari
Borg suku
Lassila suku
Salatut sivut
Sivukartta

Alisivusto - Subsite

Home
BorgDNA
BorgDNAancestor
BorgGenomes
Birkarl
BigYDNA
Karttoja
Anders 1802
Anders 1839
Albert 1885
Ewald 1922
EwaldLapset
Finnholm 1888
SiteMap

Päivityksiä

28.7.2019
Sivujen lähdekoodit modernisoitiin.

31.12.2015
Päivityksiä Lue lisää >>

31.1.2014
Siirto uudelle serverille.

17.11.2013
Korjauksia ja lisäyksiä.

3.3.2000
Sukusivujen teko alkoi









Ewald Runar Borg

Yritteliäs tehtailija ja monessa mukana - Entrepreneur, manufacturer and soldier.

Evald Runar Borg 15.9.1922-10.1.2005

Ewald alokkaana Uusikarlebyn komppaniassa n. 18-vuotiaana 1940. Sai sitten 2000-luvulla sotainvaliidimerkin, lisäsin sen kuvaan. -Ewald as miliraty newcomer at the age of 18's.
(EwaldSA)
Ewald syntyi monilapsiseen perheeseen, lähti Kemiin Sloten kenkäkauppaan oppimaan suomenkieltä teininä, opiskeli kauppakoulussa Vaasassa ja sodan jälkeen Helsingissä. Vietti sotarintamalla lähes viisi vuotta lääkintäaliupseerina, sotainvaliidi. Perusti kutomon Ähtävälle 1949, muutti 1956 Evijärvelle. Muovituotetehtaassaan 1956-1979 oli alan pioneeri erilaisilla valmistusmenetelmillä. Työlisti parhaimmilaan 130 henkilöä 1970 luvulla Evijärvellä ja Pietarsaaressa. Vasen puoli halvaantui 1995, mutta vasta loppuaikoina elintoiminnat antoivat periksi. Hän oli aina kiireinen, kunnes sitten lopuksi saattohoidossa päästiin keskustelemaan enemmän. Kerron nyt taustoja, kun hän vaikutti aikoinaan monen elämään. Lapset: Olli, Tommi. -Puoliso Onerva Lassila.

Ewald had eight sisters, at teen ages moved to Finnish speaking area to study language and later on merchant school. He was close five years 1940-1944 on the front frontier against Russian troops working mainly as a medicine sergeant. He got the high valuated copper medal graded only for disabled soldiers. Founded waving factory in Esse year 1949, moved to Evijärvi 1956. In his plastic manufacturing factories was a pioneer with different manufacturing methods. He had at the best 130 workers in his factories in Evijärvi and Pietarsaari (Jakobstad).
Kihlakuva Onervan kanssa sodan jälkeen n. 1947. Engagement photo with Onerva year 1947.
(kihlakuva)
Ewald Espanjassa Costa del Solilla Pesosen Erkin ottamassa kuvassa 1990-luvun alussa.
(EwaldEsp)

Nuoruus ja liikunta

Monilapsisen perheen jäsenenä ei ollut lapsilla liiemmälti rahaa ja Ewald olikin innokas hankkimaan sitä monin tavoin, siitä jäljempänä. Oli hyvä juoksia, siitä oli myöhemmin hyötyäkin jopa sotatantereella. Joku piirinennätys oli hänellä 1500m matkalla juoksussa, kertoi aina ajan, mutta en enää muista sitä.

Oli hyväkuntoinen vielä vanhemmiten ja kaivoi lapiolla ojia Taaspakassa (Evijärven kankailla) 60-luvulta lähtien. Teki paljon ruumillista työtä tehdessään Kettusaaren huvilalle tenniskentän ja kunnostaessaan hiekkarantaan sekä muitakin töitä käsin aivan harrasteena halvaantumiseensa saakka 9.5.1995. Se johtui alunperin nähtävästi pitkäaikaisesta sydämen eteisvärinästä l. flimmeristä, joka on sukurasitteena jo geeneissä nähtävästi jo monessa polvessa. Sen jälkeen kuntoutti sinnikkäästi itseään, joka monelta muulta olisi jäänyt tekemättä.

Aina yritteliäs

Kun luet seuraavia rivejä, on tiedostettava, että tuonajan talouselämä 70-vuotta sitten oli täysin toisenlaista kuin nykyään. Piti olla toisenlaiset liikemiestaidot.

Kun oli tuolloin paljon kateellisten huhuja liikkeellä 60-luvulla ja mies on nyt maannut Risukankaalla yli 10-vuotta, voin nyt kertoa vain tosiasiat ja korjaan hänen joskus sanomansa epäselvät sanat. Suomi kun ei ollut hänellä äidinkieli.

Liikemieheksi oli aikoinaan vaikeaa ryhtyä ilman pääomia, vekselit olivat sitten jokapäiväisiä menestyneidenkin yrittäjien pöydällä. Mutta tapahtumaketjussa näkyy selvää kehitystä. Olihan Ewald monenpolven yrittäjäsukua.
  • Ewald joen vieressä asuvana oli innokas ravustaja käsittääkseni aivan 10-vuotiaasta lähtien ja hänen pyytämiään rapuja lähetettiin Helsinkiin kauppahuone Kjelmannin ja muiden kautta. Joskus syytettiin aiheettomasti tai aiheellisesti häntä siitä, että kissoja oli häipynyt kylältä, punainen kissanliha kun on erinomaista syöttiä rapuansoihin.
  • Seuraava liiketoimi oli polkupyöräkorjaamo teininä, sen kuulin vasta Ewaldin hautajaisissa. Sen kertoi naapurin asukas ja Ewaldin ensimmäinen työntekijä.
  • Kemissä ollessaan kaupassa töissä harjoitti sivubusinesta myymällä partakoneen teriä ja muuta. Hankintapaikka oli laivat. Nyt puhutaan ennen sotia olevista tapahtumista ja aika oli toinen.
  • Sota-aikana sitten rauhallisimpina aikoina oli korttipeluri rintamalla ja hänellä oli suomenkielinen "avustaja", josta tuli joku konflikti. Ei sitten koskaan pelannut kortteja meidän kanssa, oliko saanut tarpeeksi. Oli siis päättänyt olla pelaamatta ja monessa muussakin asiassa oli absolutisti ja päättäväinen. Pelasi kuitenkin joskus pasianssia.
  • Sodan jälkeen asui Helsingissä muiden sotaveteraanien kanssa kimppakämpässä ja kävi hiukan kulta- sekä platinakauppaakin.
  • Ähtävälle palattuaan sodan jälkeen n. 1946 avusti isäänsä suomenkielen taitoisena nahkojen ostossa. Aivan viimevuosiin saakka kiittivät vanhat haapikyläläiset, että Ewald ja hänen isä "Ähtävän nahkuri" Albert toivat heille ensinmäiset omat taskurahat, jotka saivat oravien nahoista. Tällä yhdellä ostoreissulla Evijärvellä tapasi Ewald äitini Onervan ja elämä oli sitten hiukan rauhallisempaa jatkossa.
  • Perusti Ähtävälle kenkäkaupan, joka toimi omana yksikkönään uuden kotitalon alakerrassa. Olihan Ewald ollut nuorena Kemissä kenkäkauppiaana ja suomea oppimassa. Siirsi sitten kaupan varaston Evijärvelle, kun laanjensivat Selman kanssa Evijärven Tavara-Aitta kiinteistön (Fiskarinen) 1956.
  • Salora Metropolitan DeLuxe putkiradio. Ewald teki nämä etukankaat, joiden takana oli sitten kovaääniset.
    (Salora)
  • Perusti kutomon Ähtävälle sodan jälkeen ja teki sitten muunmuassa purkiradio Saloraan ja muiden radiontekijöiden etupaneelit 1950-luvulla. Monet sen ajan radioiden tekijät kävivät Ähtävällä sopimassa mallistoja, olihan se näkyvin osa tuonajan HiFi laitteessa.
  • Muutti tehtaansa Evijärvelle 1956 ja kuulen vieläkin joskus korvissa kutomakoneiden iskun. Kutomakoneet olivat muuten tehty Tšekkoslovakiassa ennen sotia, joka oli näissä teknologian huipulla. Kutominen loppui joskus 60-luvun loppupuolella, vielä kuitenkin kudottiin hanskan vuoreja 70-luvulle saakka toisentyyppisellä pyörivällä koneella.
  • Muovihanskojen valmistus alkoi samalla 1956 Evijärvelle tultaessa. Aluksi niitä tehtiin nykyisen Kiinteistöosakeyhtiö Fiskarisen yläkerrassa (Jannen Koneen yläpuolella), josta valmistus siirtyi varsinaiseen tehtaaseen ennen 1960.
  • Ostoslaukkujen ja Jenkki-kassien valmistus alkoi 60-luvun alussa. Hän teetti niitä Keikyän alueella kotineulojilla, joilla oli perinteet suutari- ja neulomistyöstä. Minäkin olin useasti mukana Volksvagen Kleinbussilla ja kävin monessa talossa hakemassa valmiita laukkuja kuskin kanssa. Niitä alkoi tekemään sitten jotkin taitavat evijärveläisetkin Ewaldille.
  • Myös 60-luvulla tuli kuvaan PVC-kasteluletkut, sadevaatteet ja PE-muoviputket. Muovikassien ja pesulapussien valmistus alkoi 70-luvulla Evijärvellä ja sitten uudessa tehtaassa Pietarsaaressa.
  • Oli myös Ylivieskassa 70-luvun vaihteessa hetken aikaa sadevaatetehdas, mutta tuolloinen lama torpedoi sen projektin.
  • Myyntikonttorit olivat Helsingissä ja Tanskassa. Varsinkin sadevaatteet menivät pääasiassa vientiin Saksaan ja aivan Portugalian merikalastajille saakka.
  • Espanjassa hoiti 80-90 luvuilla sotainvaliidina ja lääkintäaliupseerina sekä espanjankielen taitoisena suomalaisten veteraanien asioita pitkin Espanjan rannikkoa Valtionkonttorin valtuuttamana. Mutta sitten myös saksankielen taitoisena osti Espanjassa saksalaisten sotaveteraanien kuolinpesiltä taloja, kunnostutti ja myi niitä edelleen.
  • Ei tämä vielä tähän loppunut. Ewald perusti myyntikonttorin Tampereen keskustaan ja alkoi tuomaan salaojaputkia Saksasta 1985 laivakuormittain Mäntyluotoon. Niitä veljeni ja minun firmat pakkasivat ja ajoivat ympäri Suomea ja tietysti korvauksetta. Paljon paloi meidänkin Scania 141 täysperävaunullisessa löpöä ilmatteeksi. -No, poltettiin sitä papankin bensiiniä aikaisemmin 60- ja 70-luvulla ja paljon.
Yhteenvetona jäi muistikuva, että aina mietti busineksia ja ansaintamahdollisuuksia. -Oli tosi yrittäjä.

Videoita

Ohessa muutamia videoita Ewaldista konvertoituna nettiä varten nopeasti ladattavaan wmv tasoon:

Valokuvaaja Kentalan pitkästä Evijärvi filmistä vuodelta 1962 leikattu filmiote (6MB).

Sitten Evijärven kaitafilmikerhon Kestox harjoitustyö ohessa n. vuodelta 1967. Kun alkuperäisessä kaitafilmissä ei ollut ääntä, niin kerron hiukan teknisistä taustoista samalla, jos sopii. Äänen voi aina laittaa poiskin siitä volume hanikasta.

Kestox Evijärven kamerakerhon tekemänä 1967 (14MB).

Kun kuva on super8 kaitafilmillä tehty, jouduin digitoinnissa poistamaan kaitafilmiprojektorissa seisahteneita kuvia, mutta muutoin laitoin sellaisenaan.

Sitten on TV 1 esitetty 50min vuonna 1974 esitetystä ja siitä leikattuna lyhyt otos Ewaldista ja muista konvertoituna netti wmv tasoon. Lopussa oleva valokuva meistä karttahuoneessa on otettu vuosia aikaisemmin.

Ewald tehtailijana 1974 (15MB).

Tekijäinoikeussyistä en lataa aikoinaan koko 50min TV1:ssä esitettyä videota, mutta sähköpostilla kysyttäessä annan kyllä videon latausosoiteen ja DVD:llä löytyy myös alkuperäisessä muodossaan koko juttu.

Ewaldin muutto tehtaineen Evijärvelle 1956

Kun kaikki asianosaiset ovat nyt poismenneet, kerron vain asian, miten olen kuullut monista lähteistä: Vaimo Onerva ei pitänyt elämästään Ähtävällä umpiruotsalaisten ympäröimänä. Kauppias Leander Sulkakoski esitti Onervalle kauppakoulusta valmistuneen poikansa Eskon palkkaamista kirjanpitäjäksi Ähtävän kutomoon. Sitten myöhemmin muuton tullessa esille 1956 Leanderilla oli valmiiksi tonttia Viskarinmäen kirkonkylän keskustassa kutomohallia varten. Kunta tuolloin kyllä esitti jo Kirsiläntien vartta.

Nahkurin poikana Ewaldia kiinnosti Esseplastin insinöörin ulkomailta hakema muovihanskojen valmistusteknologia 1950-luvun alussa. Tämän tietotaidon vakoili hänelle sisaren mies Holger. PVC-muovia kokeiltiin ja plastisoitiin pienen Ähtävän asunnon keittiön uunissa, mikä ei ollut ollenkaan terveellistä varsinkaan meille lapsille.

Kun oli kova hinku tehdä muovikäsineitä, niitä tehtiin ensiksi juuri valmistuneen Fiskarisen yläkerrassa vuonna 1956. Sukulainen ja nopea oppinen Matti Jokela kehittyi hanskapuolen teknologiajohtajaksi, kutomapuolella oli jo vuosia ollut tosi päteviä teknoraatteja ruotsalaispitäjistä. Tämä muovihanskatehdas siirrettiin sitten 1959 valmistautuneen uuteen kutomatehtaaseen Leanderin aikaisemmille omistamille pelloille Viskarinmäelle.

Kysyessäni Ewaldita saattohoitoa tehdessäni, minkä suurimman virheen olet tehnyt elämässäsi, niin hän vastasi, että kun ei antanut Jokelan Matille förskottia sitä hänen pyytäessä tosi tarpeeseensa, Esko sitten lainasi rahat ja sai hänet. Alkoivat sitten kilpailijaksi muovihanskan valmistuksessa.
PS. Teknologian kopiointi on vastenmielisintä, mitä tiedän ja siksi varmaan raha ei tee minulle pesää, kun yritän aina keksiä uutta.

Eläkeläisenä

Jäi kuva, että nautti vihdoin elämästään Espanjassa eläkkeelle jäämisensä jälkeen. Tai miten intohimoinen yrittäjä koskaan jää eläkkeelle?

Opetteli vielä espanjan kielen ja kävi siesta-aikaan juttelemassa espanjalaisille rakennusmiehille. Kutsuvatkin sitä "kaljupäiseksi andalusian murretta" puhuvaksi pohjoismaalaiseksi. Saksan oli opetellut nuorena ja pärjäsi eri ruotsin murteilla sekä tanskalla, jossa oli hänellä myyntikonttori vuosikymmeniä. Suomea puhui selvästi murtaen vielä 60-luvulla, mutta kieli parantui aikaa myöten.

Kun sitten Ewaldin lähtö koitti 2005, olimme viimeiset kaksi viikkoa aina hänen vierellään samassa huoneessa. Järjestettiin asiat niin, että hän sai kuolla kotonaan, vaikka yhteiskunta ei tällaiseen kannusta. Serkkuni sympaattinen vaimo hoiti toisen vuoron aivan korvausta vastaan ja vuorollani pääsin kuulemaan tämän viisi vuotta eturintamalla olleen lääkintäaliupseerin kokemuksia, joita hän ei koskaan ennen ollut jutellut. Olen niitä hiukan kirjoitellutkin muistiin ja sota-aika osiossa kesyimpiä asioita.

Sota-aika

Hyvänä juoksijana ja suomenkielen taitoisena Uudenkarlepyyn varuskunnan nuori varusmies joutui Lahteen lääkintäaliupseerikouluun. Toimi sitten pääsääntöisesti haavurina, mutta myös kiväärimiehenä.

Kun rauhallisempana aikana treenasi kilpailuihin pitkin polkuja, hänet yritettiin saada vangiksi. Kiitos nopeiden jalkojen Neuvostoliitto-Suomi juoksukilpailu päättyi tällä kertaa suomalaisten voittoon, oli siinä vissiin jotain tekemistä alamäen vain suomalaisten tuntemalla miinakentällä.

Kun oli hyvä ampuja, voitti kilpailuja, niin yrittivät saada häntä tarkka-ampujaksi, mutta kieltäytyi. Meinasi tulla siitä ongelmiakin upseerien taholta ja kait auttoi lääkintäaliupseerin natsat ja eettisiin syihin vetoaminen. Näytti kyllä ampujan taidot vielä 60-luvulla.

Neuvostoliittolaiselta nuorelta sotilaalta ja vangilta oli osunut pahasti haarojen väliin siihen miehiseen osaan. Kun omia haavottuneita ei juuri ollut paikattavana, Ewald alkoi sitomaan tätä nuorta miestä, joka oli aluksi hyvin stressaantunut. Kun Ewald sai pestyä, sidottua ja homman hoidettua, alkoi tänä vanki jopa hymyilemään, että vielä tässä elämä voittaa. Ewald jäi ison työn tehneenä hyvillä mielin ja luovutti vangin takaisin, kunnes astui kuvaan Pohjanmaalta suomenruotsalainen vääpeli. Kotikuntaa en mainitse tässä. Tämä sotahullu totesi, että meillä on näitä muutenkin liikaa ja ampui vangin takaapäin kuoppaan. Ewaldia pisti asia kovasti vihaksi ja puhui monesti siitä. Tuskin sitten söi sen kunnan yrittäjien tuottamia tomaattejakaan. Ei voinut mitään, kun Suomen armeijassa oltiin.

Paljon siellä muutakin tapahtui, mutta ei kuulu tänne. Paljon juttuja kuulin ja on vain arvioitava, mikä oli totta mikä keksittyä. -Varmaan juoksukilpailu pitää osin paikkansa ja vangin sitominen. Muuta en kirjoita tänne.

Negaatio eli vasta-argumentit

Aikaansaavasta miehestä löytyy usein se pimeä puoli ja laitan muutaman sanan siitä. -Jos kaikki näyttää liian hyvältä, niin jossain on mätää.

Ewald hallitsi kaikki manipulaation, kus***ksen ja kieräilyn keinot. Kamalinta oli se, että laittoi meidät hänen ainoat kaksi lastansa monesti hienovaraisesti toisiaan vasten. No, voi ne sotatraumat selittää osin tämän käyttäytymisen, näin on ollut monessa perheessä. Siitä on tuoreita tutkimuksiakin.

Yli kymmenen vuotta kuolemansa jälkeen tarjoili vielä minulle kylmänä tosi negatiivisen yllätyksen ja taloudellisesti merkittävän asian perinnönjaossa 2017. -No näillä mennään jatkossa sekä tämä on jo sitten historiaa.

Lähihistoria

Jos tiedät salasanan, voit jatkaa klikkaamalla painiketta tai tästä jatkaaksesi lähihistorian sivuille lapsista ja lastenlapsista.


Sellaisia sivuja on salasanan takana, jotka käsittelevät eläviä henkilöitä. Tietosuoja-asioista täällä taustoja. Saat salasanan ottamalla yhteyttä vaikkapa allekirjoittaneen.

You need password for the pages, which have pictures or names of recent and living persons due to security reasons. You can get password by contacting us. More about the topic at Tietosuoja - Security.

5.4.2020

Home | SiteMap @ Tommi Borg 2000-2022 / All rights reserved