Syntynyt 6.10.1885 ja kuollut 12.5.1950 Ähtävällä 64 vuotiaana aivoveritulppaan
Nuorena kaivokselle USAan
Toisen kerran kaivokselle USAan
Elämää Ähtävällä
Asuintalo ja nahkurilaitos
Koulutodistus

Syntynyt 6.10.1885 ja kuollut 12.5.1950 Ähtävällä 64 vuotiaana aivoveritulppaan

Lyhensi sukunimensä helpottaakseen kommunikointia ollessaan nuorena USAssa. Oli 1900-luvun alussa kaivospuuseppänä Coloradon Telluridessa ja muualla useaan kertaan. Hän teki kaivoskäytäviin tukia. Teki sitten elämäntyönsä Ähtävällä nahkurina. Sukunimestä on sitten juttua Birkarl osiossa.

Albert visited several times in Colorado Telluride mines as carpenter and elsewhere in the USA. Due to his original family name "Borgmästars" was impossible to write for USA people, he shortened family name. "Borgmästars" word is standard Swedish language and meaning mayors in plural but not used outside Esse parish homeland for family name. The background for this not normal family name is maybe found "birkarl" background related even to Vikings. This topic is discussed on the Birkarl pages.

Albert meni naimisiin pappilassa Selma Jakobintytär Finnholmin kanssa 8.6.1908.

Albert meni naimisiin 8.6.1908 Selma Jakobsdotter Finnholmin kanssa, synt. 29.1.1888 Ähtävällä, kuoli 13.4.1967.

Albert oli Ähtäväjoen Finnholmin kohdalla pinoamassa tukkeja veljiensä kanssa sahausta varten, kun näki joen vastarannalla kauniin nuoren neidon. Siitä sitten heti lempi leimahti.

Lapsia:

Lennart syntyi Finnholmissa 6.1.1909, kuoli 2.11.2000 91 vuotiaana, naimisiin 13.6.1937 Kersti Agata Backlundin kanssa.

Milda Johanna 20.12.1911-28.8.1983 syntyi vielä Borgmästarssissa, naimisiin 16.8.1931 Erik Evert Roslund t Jåfs kanssa.

Elin Elisabet 9.8.1914 syntyi Hatarissa kuoli 3.11.1980, naimisiin 20.8.1933 Gunnar Valfrid Engströmin kanssa.

Ines Ingegärd 2.12.1916-2.6.1989, naimisiin 19.9.1943 Holger Johannes Carlstedt t Jossgårgin kanssa.

Evald 15.9.1922 syntyi hautasmaan vieressä olevassa pikkumökissä, kuoli 10.1.2005 Evijärvellä, naimisiin 4.7.1948 Onerva Elisabet Lassilan kanssa.

Gösta Johannes 31.1.1925-5.4.2001.

Gunn-Lis Ottilia 24.7.1928 muutti Ruotsiin ja on kuollut 2000-luvun vaihteessa, naimisiin 23.8.1953 Henrik Erhard Finnilän kanssa.

Gunel Marita naimisiin syntyi 10.1.1931 ja meni naimisiin 13.11.1949 Sven Johannes Sundqvistin kanssa.

John 18.1.1834-8.1.2022 muutti Ruotsiin, naimisiin 27.2.1960 Terttu Siitonen t Kontinen kanssa.

Gunn-Lis on tehnyt hyvän kirjoituksen vanhemmistaan ruotsiksi, jonka voi ladata tästä. Kuvien skannaus hankalaa ja yritetään saada paremmat, mutta teksti on pääasia.

Gunn-Lis har gjort ett bra skrivande om sina föräldrar på svenska, som kan laddas ner här. Att skanna bilder från besvärliga papperskopior ar svårt, men text är huvudämnet.

Nuorena kaivokselle USAan

Albert lähti 20-vuotiaana naimattomana 1905 Coloradon Tellurideen kultakaivoksille timpuriksi^*, oli näköjään pistänyt papereihin muutaman vuoden lisää ikää itselleen. Kaivoksilla kun oli paremmat tiennestit, kuin teollisuudessa, vaikka työ oli raskasta ja vaarallista. Oli kerrallaan joskus jopa pari vuotta USAssa.

Kaivoskaupunki oli 3000m korkealla Kalliovuorilla (ruots. Klippiga bergen, eng. Rocky Mountains). Seutu on tosi vuoristoista, kaunista ja nykyään sielä on matkailu- ja hiihtokeskuksia. Sata vuotta sitten paikka oli täysin toinen. Lähinnä ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta oli sielä kuitenkin satoja työntekijöitä ja joillakin mukana perheet sekä rakensivat itselleen taloja sinne.

* Borg, Albert, 24 år, ogift, till USA 1905, finlandssvensk, Tomboy Boarding House, Savage Basin, timmerman i guldgruva, folkräkningen 1910. (MF T-624, 125).

Albertin ensimmäinen asuntola vuonna 1905 aivan Tomboy kaivoksen vieressä, asuntolaa kutsutaan Tomboy Boarding Houseksi.

Telluriden kaupunki itsessään on julistettu historialliseksi muistomerkiksi viktoriaanisen ajan arkkitehtuureineen ja tunnetaan kätkettynä helmenä, kun on kaukana kaikesta. Juttua ja kuvia englanniksi Telluride, Colorado

Kaupunki oli vastakohtien paikka: Kaukana kaikesta kattilan pohjalla vuorten keskellä ja korkealla ilmasto on raakaa sekä hiukan aikaisemmin alue oli vielä intiaanien hallitsema.

Kaivostoiminnan alettua rakennettiin sinne mailman ensimmäinen onnistunut 5km sähkön siirtolinja 1891 vesivoimalaitoksesta kaivoksiin.

Keskustassa joka toinen rakennus oli saluuna ja joka toisella kaupunkilaisella oli lännen tapaan pistoolit lonkalla. Asukkaita vuonna 1900 oli 2,446, joista suomalaisia yli 300 ja niillä oli oma "Finn town" alue. Kaivostoiminnan loputtua paikka oli sitten lähes aavekaupunki, kunnes on nykyään vilkas laskettelukeskus mahtavine rinteineen.

Toisen kerran kaivokselle USAan

Albert lähti sitten toisen kerran 1906 kultaa vuolemaan länteen*.

* Borg, Albert, från Esse, till Telluride 1906, vidare till Silverton och Bingham. (SLS 990, Österbotten II).

Yleensä maahantulijan alkuhankaluuksista on kirjoitettu K-G Olinin kirjassa ”Klippiga bergen” ^**, jossa ne on henkilöity Albertille sattuneeksi. Referoin hyvin lyhyesti sivulla 16 kerrotun jutun: ”Pahaksi onneksi Albertin saapuessa Telluridessa oli juuri meneillään lakot. Lähtivät muiden ähtäväläisten ja naapuripitäjien poikien kanssa kävelemään Silvertoniin vuorten yli. Yöpyivät ensimmäisen yön erämaamökissä Oravaisista lähtöisin olevan Andrew Lassuksen luona, joka tarjosi maittavan ruuan. Lunta oli aina vaan enemmän ja viisi suomenruotsalaista kääntyi takaisin.

Albert USAssa joskus 1905-1908 vaiheilla. Tyttöystävän ja sitten vaimonsa kuva varmaan pöydällä.

Albert jatkoi toisen ähtäväläisen ja soklottilaisen (Uusikaarlebyyn kylä) eteenpäin, kunnes kuutamossa huomasi puuman kiven takana. Albert ei sitä pelännyt väsyneenä, vaan antoi puuman kyyhöttää kiven takana ja jatkoi vaan matkaa. Isä Ewald kertoi minulle, että isänsä Albert oli vain tuumannut, että ei se välitä näin laihoista miehistä.

Kaivoskaupunki Silvertonissakin oli työttömyyttä, meno oli mitä pahinta villinlännen tyyliä. Parinpäivän levon jälkeen palasivat Tellurideen, kiersivät monilla kaivoksilla töitä etsimässä, kunnes löytyi kauempaa pohjoisesta Salt Lake Citystä töitä, josta tuli sitten kunnolla rahaa.”

Silvertoniin on linnuntietä 20km, autolla nykyään 73km ja kävellen oli varmasti mäkiä välissä.

Kertomuksessa on kyllä käytetty reippaasti kirjailijan vapauksia, olihan Albert ollut jo aikaisemmin paikkakunnalla töissä 1906 lähtien. Alkuteksti kopioituna kirjan^** sivulta 16 ohessa.

Nähtävästi tekstissä on yhdistetty eri kertomuksia, jotta saataisiin juttu kirjallisesti juohevaksi. Puuman kohtaamisen kuulin kyllä isältäni samoinkuin vuorten ylityksen ja mailman parhaan aterian oravaslaisen yöpymispaikassa. Näköjään kaivosmiehet ja rahaa tienaamaan tulleet eivät kantaneet pistoolia, taisivat niitä pitää enemmän "kaupunkilaiset", kun joka toisella oli.

Ewald kertoi aina tätä juttua:”Kun jossain juna-asemalla kuulutettiin jotain juna-asemaa Colorado Springs, Albert pinkaisi juoksuun, kun luuli, että pitää juosta (ruots. springa=juosta) ja oli menossa Coloradoon. Albert nauroi itsekin tälle jutulle."

^{** K-G Olin, Klippiga bergen, ISBN 952-9600-08-9, Forsbergs Tryckeri Ab, Jakobstad, 1997.}

Elämää Ähtävällä

Albertin ollessa 5-vuotias isä Anders kuoli ja tila joutui vanhempien lasten ja holhoojien hoitoon.

Albert osti kauniin valkoisen talon nyk. Östmanin lähellä Raijasta hiukan kirkonkylälle päin Amerikassa tienaamillaan rahoilla. Albert myi sitten talon, mutta jätti rahat seteleiksi. Kun setelit uudistettiin, pääoma oli kutistunut suuresti. He joutuivat muuttamaan pieneen mökkiin hautausmaan viereen (Råkatapp), jossa ainakin poika Ewald syntyi.

Nahkuritoiminnalla oli perinteitä Ähtävällä^*. Jossain vaiheessa osti sitten Vikstömien kanssa tämän liiketoiminnan. Se on sijainnut aikaisemmin jossain Kjälmannin kauppahuoneen paikalla ja sitten Borgmästars kantatilasta jokeen päin.

Tuotannossa käytettiin monia eri ulkoa tuotuja kemikaalia ennen II-mailmansotaa. Albert tunnettiin vanhempana hyvänä juttujen kertojana, josta on vielä 1990 luvulla tehty sanomalehtijuttu.

Hän ei puhunut suomea, mutta vaimonsa kyllä, jonka ehdin tapaamaan vielä monesti. Albert ei ollut itse uskovainen, mutta eri lahkolaiset saivat puhujamatkoillansa yösijan, koska Albert oli avarakatseinen ja kiinnostunut erilaisista ajatustavoista. Käsittääkseni vartiotornin sakki sai olla monesti yötä puhujanmatkoillaan, olihan hän itse ollut töissä niiden keskuspaikassa Salt Lake Cityssä. Myös pelastusarmeijalaiset saivat yösijan vaikkapa vaan nahkuritehtaassa, kun Albert oli nähnyt, miten monen suomalaisen juopon ne pelasti USAssa. Itse ei tietääkseni käyttänyt alkoholia, oli sen käyttöä nähnyt riittävästi lapsuudessaan, mutta oli kova tupakkimies ja tunnettu piipun poltostaan. Tunnettiin myös siitä, että vuoli ulkona puutikun ja puhdisti hampaanväliään jutellessaan tuttujen kanssa kaivonkannella.

Albert Borg perheineen n. 1929. Lennart 6.1.1909, Milda 20.12.1911, Elin 9.8.1914, Ines 2.12.1916, Evald 15.9.1922, Gösta 31.1.1925 ja Gunn-Lis 24.7.1928. Kuvasta puuttuvat nuorimmat siskokset Marita ja John.

Vielä vanhana miehenä oli hyväkuntoinen. Hyppäsi hyppyseipäällä ulkorakennuksen yli näyttäessään Ewaldille ja muille nuorille mallia. Vaimo Selma teki erittäin kovaa ohutta ruisleipää, joka oli lähellä sirkkelin terän näköistä jo kovuista, kuulema. Kuuluisilla hyvillä ja vanhemmiten pienillä hampaillaan sai sitä syötyä. Tuliaisina Kokkolasta toi aina Ähtävällä outoa valkosipulia, mitä kukaan muu ei vielä syönyt Ähtävällä.

Olen tavannut useita vanhempia evijärveläisiä, jotka ovat tulleet kertomaan, että heillä oli hyvät muistot tästä "Ähtävän nahkurista", joka osti heiltä oravan- ja muiden eläimien nahat. Kertoivat saaneensa elämänsä ensimmäiset omat taskurahat, kun kotona oli puutetta.

^{*Hej om du ir från Esse, å hej entå! Berättelser och bilder från Överesse, ISBN-952-91-4838-0, Forsbergs Tryckeri Ab, Jakobstad 2002.}