fig

Pääaiheet - Topics

Aloitussivu
Jatkoa aloitussivuun
Evijärvi
Viskari
Borg suku
Lassila suku
Salatut sivut
Sivukartta

Alisivusto - Subsite

Home
Jatkoa >>
Evijarvelta >>
Murteista
Savosukujen_DNA
Enasuvun_DNA
Maps_1709
Maps_1770
Isojaot_1800
Isojakotaloja
Maps_1850
Maps_Kalmberg_1856
Maps_1951
Tiet
Kettusaari
Evijarvi
Kuvia_1910
Kuvia_1920
Kuvia_1930
Kuvia_1940
Kuvia_1950
Kuvia_1960
Kuvia_1970
Kuvia_1990
Tauluja
evirippi1969
Viskarista >>
Contact us >>
SiteMap

Päivityksiä

28.7.2019
Sivujen lähdekoodit modernisoitiin.

31.12.2015
Päivityksiä Lue lisää >>

31.1.2014
Siirto uudelle serverille.

17.11.2013
Korjauksia ja lisäyksiä.

3.3.2000
Sukusivujen teko alkoi



Viskarista ja kylältä valokuvia 1940-1960.-On the Village from the 1940-1960

Uudenpaikan talo

Lassilan eli Uudenpaikan talo Väinö Tuomaalan kuvamana, eli on aikaisintaan 40-luvulta.

Tulin juuri joskus 2000-luvulla Lassilan Vilhon luolta ja kirjataan hänen kertomansa nyt tähän jonnekin muistiin: Tämä kuistin on rakentanut Vistbackan Edwin Småböndersistä, kun oli naimareissullaan Lassilan Ellin luona. On tapahtunut kauan ennen Vilhoa. Edwin kuoli nuorena ja Elli muutti takaisin nuorten lastensa (Alf, Erkki ja Orvo) kanssa Koskelan taloon, joka on Uuellepaikalle lähtevän tien toisella puolella, jossa asui jo(?) tai myöhemmin Ellin sisko miehensä Koskela Vilhon kanssa.

Kaitafilmi vuodelta n. 1960 jostain masineista

Digitoin sukumme kaitafilmejä vuosilta 1958-1967 ja sain esityskuntoon pari tuntia ja pari DVD:llistä jälkipolville videoita. Keräsin sitten samalla parin minuutin pätkän muutamista masinoista. Saanti oli vähäistä, kun naisihminen lähinnä vain harrasti kuvausta, mitä me nuoriso päästiin väliin salaa valottamaan kallista kaitafilmiä. Kaitafilmit kehitettiin sitten Ruotsissa ja näit kuvaamasi tulokset vasta kuukauden päästä. Ei silloin enää muistanut, mitä valoitusasentoja ja muita olit käyttänyt. Kuvat ovat siis heikkolaatuisia, mutta asia selvinnee niistä.

Parin minuutin kooste 8 Mb video oheisessa linkissä masinistikaitafilmistä Viskarista ja järveltä hinaajan sekä perämoottorien kanssa.

Minusta on mielenkiintoinen välähdys, kun joku oli ostanut uuden traktorin. Se oli pitäjän keskusaukiolla nuorisoseuran pihassa, nyk. Satasaaren paikalla varmaan ainakin päivän ihmeteltävänä. Allekirjoittanut oli kameramiehenä aivan pentuna varmaan ensimmäisen kerran elämässään, mutta kova oli näköjään kiinnostus jo traktoreihin. Lyhyessä otteessa varmaan verrataan peliä hevoseen. Kovasti maali näyttää Miranolilta.

Hinaaja Pohja 1 50-luvulta

Hinaaja Pohja 1.

Yleensä perämoottorit olivat parin hevosvoiman prutkuja, jos niitä oli. Videolla 5hv Johnson, jolla tuli paljon ajeltua ja uudenpaikan Matin 10hv Evintrude, joka oli ehkä järven isoin perämoottori kuvanoton aikaan. Sitten vilahtaa enoni Albertin keskimoottori.

Hinaajalla kuutea kesänä töissä ollut Leevi Sulkakoski kertoi, että hinaaja on nimeltään Pohja 1, jossa oli n. 60hv Wikströmmin kaksipyttyinen merimoottori polttoaineenaan petrooli. Käynnistettiin bensalla. Toinen Apu niminen hinaaja oli myös kahtena kesänä.

Kahvihetki hinaajilla keskellä Evijärveä joskus 1950-luvulla

Oli varmaan jonkin erikoisen asian juhlistaminen, kun hinaajamiehistöille oli tuotu kahvit oikeen aluslautasten kerta. Aivan arvauksena, Pohjan kannelta kertova kuva on otettu Apu hinaajasta.

Leevi Sulkakoski kertoi, että kuvassa vasemmalla takinmainen oli Erkki Sulkakoski, hänen edessään Lenni Sulkakoski ja oikealla enoni Pohja hinaajan kapteeni Albert Lassila. Etualalla olevaa tukkilaista ei ole tunnistettu, mutta voi olla Vimpelin Kalle. Kuva on Kerttu ja Albert Lassilan perikunnan kotiarkistoista.

Leevi Sulkakoski kertoi vielä lisää kuvasta:
Kuva on otettu vuonna 1958 viereisestä avomallisesta Apu hinaajasta. Apu hinaajan kippari oli Vainionpää niminen mies ja oli todella juhlahetki. Hän tarjosi kahvit koska hänet oli vihitty aikaisemmin juuri tänä sunnuntaina. Kirkonmenojen jälkeen oli tullut appiukon riitaa siitä että kun hän oli vain tukkijätkä. Vainionpää lähti häistään Nahkaniemelle ja oli kertonut appiukolleen, että hänellä on tärkeä työ ja pitää mennä hinaajan kippariksi. Kuvassa tarjosi työkavereilleen pullakahvit ja vietti sitten hinaajassa vielä hääyönsä.

Appiukko oli sitten kuitenkin kuuleman mukaan ollut jopa ylpeä vävystään, että on se tärkeä mies.

Vihtori Hernesaho Kanadassa

Vihtori Hernesaho Lahdenkylästä, joka katosi Kanadaan. Vihtori on toinen vasemmalta. Kuva on Leevi Hernesahon kotiarkistosta ja otettu Kanadassa.

Vihtorin poika Veikko Hernesaho oli arvostettu todella isojen pohjoisten jokiruoppauskaivinkoneiden käyttäjä ja Evijärvellä metsästäjä.

Veikolta ostimmekin sitten hänen Kettusaaren maat ja huvilatontit sekä kuulin aluksi oheisen surullisen tarinan. Sitä on sitten selvitelty Vihtorin pojanpojan Leevi Hernesahon kanssa ja Vihtorin katoamispuzzlea on selitetty tarkemmin englanniksi, koska jaoimme sitä Kanadan viranomaisille ja suomalaisten vanhusten hoitoloihin.

Saimme sitten jo selville hänen hautapaikkansa Kapuskasingista joka on pohjoisessa samantapainen vaikkapa Kemijärvemme puuteollisuuden keskittymä. Alueella on paljon ranskaa puhuvia ja alkuperäisasukkaita (intiaania) sekä myös jonkin verran suomalaisten jälkeläisiä. Olenkin viestinyt paikallisten reservaateissa tai vastaavissa olevien pappien ja virkamiesten kanssa, jos jollain olisi Vihtorista tietoa. Useat suomalaiset metsurit kun olivat sitten aviosuhteessa paikallisten kanssa, vaikka ei tietystikkään ole tietoa Vihtorin asioista. Nämä nyt ovat siitä sukututkijoiden hakuammunta juttuja.

Suosittelen googlamista "Findian" tai vastaavilla termeillä. Vaikka suomalaisia pidettiin sata vuotta sitten jossain ikävästi intiaanien tasolla, kun eivät pelänneet pimeää metsää sekä muine outoine tapoineen, niin omakohtaisesti koettuna jossain New Yorkin hotellin vastaanotossa kun joku USAlainen kaupparatsu ja kauriin metsästäjä kuuli puhuvamme suomea, hän tunkesi seurueemme mukaan ja jopa saunaan asti. Meille jo degenoroituineille pulskille tuolloin liike-elämän tyypeille tuli aivan Arnold Schwarzeneggerimäinen olo. Kyllä suomalaisille löytyy arvostusta myös USAn ja Kanadan takamailla.

Tähän Vihtorin tragediaan kuuluu Lahdenkylän postinjakajan anastamia rahalähetyksiä Kanadasta, himokkaan naapurimiehen juonia ameriikanlesken pauloittamiseksi ja pojan Veikon joutumisesta huutolaiseksi. Hän joutui seisomaan kannonpäällä, kuka hänet halvimmalla huutaisi taloonsa ylläpidettäväksi ja työmieheksi. Tätä Veikko ei antanut koskaan anteeksi kertoillessaan ja tsempatessaan minua, kun jouduin vuorostani yrittäjänä 90-luvun laman jälkiselvityksiin. Jos jollain on lisätietoja Vihtorista, niin kertokaa. Näitä sivuja luetaan myös USAsta ja Kanadasta.
3.2.2019

Home | SiteMap @ Tommi Borg 2000-2019 / All rights reserved