fig

Pääaiheet - Topics

Aloitussivu
Evijärvi
Viskari
Borg suku
Lassila suku
Salatut sivut
Sivukartta

Alisivusto - Subsite

Home
Lauri_1510
Matti_1696
Matti_1729
Antti_1780
Antti_1811
Matti_1841 >>
Jaakko_1878 >>
Lassila_DNA >>
SiteMap

Päivityksiä

28.7.2019
Sivujen lähdekoodit modernisoitiin.

31.12.2015
Päivityksiä Lue lisää >>

31.1.2014
Siirto uudelle serverille.

17.11.2013
Korjauksia ja lisäyksiä.

3.3.2000
Sukusivujen teko alkoi



Lassila/Jokisuu/Åby miesten juuret ovat Puolan ja Saksan rajamailta,Y-DNA haplogroup R1a1a1g2

Lauri Laurinpoika Kammerbacka (Cammarbacka)/Åby s. noin 1510, Evijärvi.

Esi-isän etsiminen siirtyi vuodesta 1696 aikaisemmaksi 1500-luvun alkuun Y-DNA tutkimusten avulla. Näyttää yhä varmemmalta, että esi-isät ovat saapuneet Puolan ja Saksan rajamailta lähinnä kašubien alueelta melko suoraan Korsholman ja Lapuan kautta Evijärvelle. Täydet Y-DNA löydöt lähisukulaisista Pohjoismaissa on ainoastaan Evijärveltä. Muutama kaukainen Porista ja he voivat tulleet merimiehinä sinne samasta klaanista. Lähempiä on nyt Vaasasta (Mustasaari, Korsholma). Ennen Ruotsin nousua Suomi kävi kauppaa Itämeren eteläpuolisten alueiden ja juuri näiden kašubin kanssa.

Nyt on juuri löytynyt muitakin mahdollisesti saman esi-isän jälkeläisiä Evijärvellä varmistaen, että esi-isä on tullut ennen vuotta 1550 paikkakunnalle, mutta ei ehkä satoja vuosia ennen koska ei ole ainakaan toistaiseksi tullut lähellä olevia DNA löytöjä edes Pohjoismaista.

Se vanha suvussa kulkeutunut merirosvokroniikka saa yhä enemmän siipiä.

Uusia varmistettuja tuloksia - New confirmated results

Lauri Laurinpoika Kammerbacka (Cammarbacka) s. n. 1510, isäntä 1548-1552, nykyään Jokisuu, Åby tai paikallisesti myös "Ranni ja Matti Matinpoika Lassilan, synt. 1696 kirkonkirjojen mukaan, neljä sukulaista kokoontui kesällä 2014 ratkaistakseen tämän "LassilaPuzzlen" ja teetimme Y-DNA tutkimukset neljältä mahdolliselta jälkeläisiltä, joista yksi oli aikaisemmista polvista Jokisuu.

Nyt on kolme tulosta 12 markkerin tasolla täysin identistä aikaisemman tehdyn laajemman Y-DNA tutkimuksen kanssa eli nyt on neljä varmaa löytöä esipolvista Evijärveltä, kun yksi testauttui vielä 67 markkerin testin 2015.

Lassilan taloa verotettiin ensikerran Eino Tapaninpoika Lassilan nimellä 1567. Lainaus suvun juuria kauimmin tutkineen mukaan: ”Eino Tapaninpojan jälkeläisten mieslinjaa ei tiettävästi ole olemassa. 1600 luvun lopun nälkävuodet ja heti perään tullut isoviha hävitti suvun mieslinjan Lassilasta ja vävyn jälkipolvet siis myivät Lassilan juuri Matti Matinpojalle eli näin talo siirtyi Åbyläisille”.

Olen alempana spekuloinut, että paikka oli todella paha asujille pitäjän tuolloisen ehkä ainoan tieristeyksen vieressä. Jossain oli merkintä, että tila oli isovihan jälkeen veronmaksukyvytön kruunun tila. Sitten jatkoa sukututkijan viestistä:

"Lars Larsson isäntä 1548-1552
Pehr Larsson poika isäntä 1553-1577
Anders Pehrsson poika isäntä 1578-1601
Hans Andersson poika isäntä 1618-
Mårten Hansson poika s. n. 1626 k. 1690
Matts Mårtensson poika s. 1664 k. 29.1.1709
Matts Mattsson s. 9.12. 1696 k. 10.4.1767"

Nyt voi varmaan kirjoittaa ja muuttaa FTDNA rekistereihin ja muualle julkisesti yhteiseksi esi-isäksi: Lauri Laurinpoika Kammerbacka/Jokisuu/Åby/Lassila 1548, Evijärvi, FI.

Lassila talonnimestä - The name of Lassila farm

Alkuperäisen Lassilan kantatalon nimestä: "Lassila-nimi esintyy talonnimenä Evijärvellä vasta 1687, ja silloinkin Lassila tarkoitti Jokikylän Lassilaa."* Talonnimi oli tärkeämpi, kuin mahdollinen sukunimi. Niitä käytettiin jos käytettiin lähinnä ammattia osoittavana kuten Seppä tai Mylläri.

Sitten lisää talon omistajista ennen Matti Matinpoikaa s. 1696: "Jokikylän Lassilan isäntä katosi Ilmajoella jättäen vaimonsa kiertelemään järviseutua kerjäläisenä. Lassilan asuttanut Antti Brefdragare pystyi maksamaan vuonna 1698 vain itsellisrahaa."**

*Heikki Junnila ja Heikki Rantatupa, Järviseudun Historia. 1, Esihistoriasta 1850-luvulle. (1983) Evijärvi: Järviseutu-seura, p. 242.
**Heikki Junnila ja Heikki Rantatupa, Järviseudun Historia. 1, Esihistoriasta 1850-luvulle. (1983) Evijärvi: Järviseutu-seura, p. 270.

Purmojärven kahakka

Suvun vanhemman sukututkijan tekstiä:

”Kahakassa kuolleet Matti Matinpojan s. 1696 veljet olivat:
Eric Mattsson Cammarbacka s. x.4. 1689 Evijärvi Åby, k. 21.3. 1715 Purmojärvi Ruosteen kahakka
Hans Mattsson Cammarbacka s. 1690 Evijärvi Åby, k. 21.3. 1715 sama paikka
Simon Nilsson Cammarbacka s. 1683 Evijärvi ? k. 21.3. 1715 Hänet poltettiin ladon seinään sidottuna, kun ei suostunut kertomaan missä on mita miehiä. Simon oli Cammarbackan veljesten sisaren Margetan mies. Ericillä ja Simonilla oli perhe ja jälkeläisiä, mutta niitä en ole kovin pitkälle pystynyt seuraamaan.

Oliko Matti Matinpoika s. 1696 jo tuolla mukana ja selvisi sieltä hengissä? Oliko kahakka suurempi yhteenotto vai vain noiden kolmen onneton törmääminen kasakoihin heinänhakumatkallaan ulkoniityltään jonka omistivat Purmojärven Ruosteella?”

Mietin ja tutkin sitten asiaa edelleen omassa päässäni. Nämä ulkoniityt ja varsinkin määrätyt järvikortteet olivat talviruokinnassa kullanarvoisia antaen lehmille vitamiinia ennenkuin nykymuotoinen heinänviljely yleistyi 1900-luvulle mentäessä. nämä eri korte- ja kaislalajit oli tarkaan tunnettu tuolloin. Tunnen hyvin muutaman läheisen, jotka osaavat vieläkin eritellä, mitä kortteita piti ottaa lehmille kuivaneista järvenpohjista. Evijärven pikku saarissakin on hassuja maanomistuksia, jossa kiinteä maa kuului toiselle ja ruohikko toiselle omistajalle. Tästä ”pätkäkortteesta” pidettiin kiinni kynsin ja hampain vuosisatoja ja alueet saatoivat sijaita kaukanakin.

Niitä rehukortteita kasvoi jokien, järvien, metsälampien rannoilla ja sopivissa painanteissa sekä niiden kasvua edistääkseen nähtiin jotain vaivaakin. Sopisi hyvin maaliskuiseen rehunhakureissuun hangilla tämä Purmojärven kahakka kun siinä on lähellä soistuvia järviä. Piilopirttiä tuskin tuohon Ruosteenojalle noin lähelle alle 2km asuttua Purmojärveä ja Kontiaisenmäkeä olisi kuitenkaan laitettu, niitä oli yleensä kauempana asutuksista.

Toisaalta tutkiessa vuoden 1709 isompaa karttaa, joka oli tehty 5 vuotta aikaisemmin, ainoa järkevä kulkureitti Pedersödestä Evijärvelle olisi Purmojärven kautta Lappajärven kappeliin menevältä reitiltä. Suora reitti Evijärveltä Ähtävälle tai Lappajärvelle oli kartan mukaan vielä epämääräinen. Varmasti venäläisilläkin oli tämä kartta sotasaalina ja kahakka sattui suurimpien terroriaallon loppupuolella.

Yhteenveto

Ohessa voi ladata Mauri Jokelan kirjoittama erinomainen artikkeli: 300 vuotta Purmojärven kahakasta, julkaistu 18.3.2015 Järviseudun Sanomissa. Siinä on kerrottu selkeästi tiedossa olevat asiat.

Kevyesti

Ja ei aivan vielä ole juttu lopussa. Koko sukututkimusintoni lähti siitä, että Selma kielsi hautausmaalla häntä käyttäessäni jossain hautakivessä olevan nimen olevan äitinsä kanssa sukulainen. Siitähän tämä lähti liikkeelle.

Ja ei aivan niin kevyesti: Kaikki eivät halua, että heidän juurian pengotaan. Kun suku laajentuu, niin aina tulee joku, joka alkaa penkomaan juuriaan. Se, mitä me eletään tätä päivää, on aivan toisenlainen kuin jo 100 vuotta sitten. Yhtään mustalaista ei ole tullut eteen ja vain yksi Siperiaan karkoitettu.
Päivitetty 22.1.2016

Home | SiteMap @ Tommi Borg 2000-2019 / All rights reserved