fig
Home
Jatkoa >>
Evijärveltä >>
Maps_1709
Maps_1770
Isojaot_1800
Isojakotaloja
Maps_1850
Maps_Kalmberg_1856
Maps_1951
Tiet
Kettusaari
Kuvia_1920
Kuvia_1930
Kuvia_1940
Kuvia_1990
Viskarista >>
Contact us

Suvut - Families

Borg suku

Lassila suku

Tompan aloitussivu

Salatut sivut

Päivityksiä

31.12.2015
Päivityksiä Lue lisää >>

31.1.2014
Siirto uudelle serverille.

17.11.2013
Korjauksia ja lisäyksiä.

3.3.2000
Sukusivujen teko alkoi



Maan-, vesi- talvi- ja polkutiet.-Old different type roads.

Paikallistiestöstä

Tiestöistä kerrotaan eri vanhojen karttojen kohdalla ja tässä sitten hiukan seikkaperäisemmin. Ruoan hankkiminen ja asumisen parantaminen oli paljon tärkeämpää kuin kulkuväylien ja teiden teko. Kauemmaksi kuljettaessa käytettiin kesällä vesistöjä ja talvella pitkin järvenjäitä ja talviteitä.

Kylien välillä oli muotoutunut joitain kävelypolkuja ja myös sitten hevosrattaita varten hiukan leveämpiä kulkuväyliä. Vasta keskushallinto, kuten kuningas tai tsaari teetti teitä veronkantoa, puolustusta ja kauppaa varten, myöhemmin kaupunkien porvarit ja muutkin alkoivat niitä vaatimaan.

Lappajärveltä oli jo tie olemassa Pedersöreen (Pietarsaareen) ainakin 1600-luvulta lähtien, kun siellä toimi Pietarsaaren seurakunnan kappeli vuodesta 1637 lähtien. Virallisia poikittaisia "kruununteitä" ei ollut vielä 1826, kuten Evijärveltä Veteliin tai Kaustiselle oheisen kartan mukaan. Teoriassa olisi pitänyt kiertää rantatietä tai Kyyjärven kautta, mutta toki oli jotain polkuja ja talviteitä jo olemassa suoraan.

Laitoin eri sivuille karttoja isojaoista ja niissä näyttää 1800-luvun käyrrytiet kulkevan vähintään metsän reunoa pitkin, kun pellot oli arvokkaita.

Wetterstedtin maakuntakartastosta 1775 on merkitty kunnollinen tie Pedersöreen

Wetterstedt oli maanmittauskonttorin kartoitustoiminnan johtajana 1700-luvun lopulla ja näkee taas ammattimiehen kädenjäljen sitten Mörtin 1709. Röring kartoittajana siinä välissä näyttää keskittyneen Lappajärveen ja Purmojärven kautta Pedersödeen eikä ehkä lähtenyt salomaille taikka selvitellyt oikeita nimistöjä.

Tervaa piti viedä ja muutenkin kulkea Evijärveltä Pedersöreen muuloinkin kuin rekikelillä tai tervaveneillä. Nyt oheisessa kartassa 1775 on selvästi merkitty Lappajärveltä Haapikylän kautta Kuoppa-aholle (tunnetaan Taipaleen tienä) ja suoraa Sulkakosken krouvin kautta Ähtävälle tie. Ähtävällä oli joen ylitys siirretty kilometrin ylöspäin nykyiseen paikkaan. Sitten ennen Pedersöreä selviää hyvin, miksi Purmon kautta oli kauan suosittu varsinkin Lappajärven kappelista; Kolpin kohdalta piti kääntyä vielä liikennöityä rantatietä pitkin etelään- ja osittain taaksepäin, ennenkuin pääsi kääntymään Pedersödeen. Maankohoaminen on nyttemmin kuivanut lahdenpoukamat ja päästään hurauttamaan Pietarsaareen 1960-luvun alussa pääosin puunjalostusteollisuuden tehtaiden tarpeisiin tehtyä hyvää suoraa tietä pitkin.


Wetterstedtin maakuntakartastosta 1775 ote Järviseudusta. Nyt on vihdoin kunnolla merkitty Lappajärvi-Pedesöde tie, olisiko uudehko, itseasiassa harvoja merkittyjä tietä Etelä-Pohjanmaalla. Vähäiset Evijärven merkinnät on spekuloitu muualla tekstissä. Klikkaamalla kuvaa, saat sen suuremmaksi.

Evijärvi-Teerijärvi tie hätäaputyönä 1826-1835

Evijärvi (Sillanpää)-Teerijärvi tie
Keisarin määräyksestä teetettiin 1830-luvun katoalueille laajemmin koskenperkkaustöitä ja soiden ojituksia sekä joitakin tietöitä, joista sai alkuuna työttömystöiden lapiolinja aivan 1960-luvulle saakka. Ainoat rakennetut tietyöt yli sadankilometrin alueella oli Lehtimäki-Lappajärvi länsipuolelta ja Jokikylä-Teerijärvi vuosina 1826-1835.*

* T. Salminen, R. Toivio ja T. Haavisto:"Pohjanmaan kautta, Tiet ja tieliikenne Pohjanmaalla keskiajalta 1990-luvulle", Tiemuseon julkaisuja, 15, 1997.

Poikittaisia kärryteitä oli lähteen mukaan aikaisemmin tehty paikallisten toimesta, mutta kun ne eivät olleet kruunun kannalta merkittäviä, niistä ei ole merkintää kartoissa. Karttoihin piirrettiin valtion hallinnon ja puolustuksen tarvitsemat tiet, ei muita. Monet paikallistiet olivat lisäksi talviteitä, eikä niitä siten merkitty kesällä piirrettyihin karttoihin.

Myös toisenlaisia esimerkkejä löytyy: Karttaan oli merkitty jossain muussa kunnassa kirkkotie, jota koskaan ei ole ollut olemassa tai käytetty korkeintaan ehkä talvitienä.**
**Ei ne Välimerenmaat keksineet ensiksi haamumoottoriteitä, johon nostivat EU-rahaa ja merkittiin jopa GPS-karttaan, vaikka yhtään lapionpistoa ei ollut tehty.

Taaspakassa (Dahlsback) l. nykyisin Evijärvenkankaalla Lassilan metsien kohdalla on mielenkiintoinen tienpätkä. Sitä ei olla piirretty olenkaan pitäjänkarttaan 1850! Onko kyseessä vain piirustusvirhe vai on ollut useita vaihtoehtoja tienkohdalle varsinkin hevoskuorman kanssa. Kärrykuorman kanssa on voitu kiertää hiukan ylempää noin 200m päässä, jossa on tasaisempaa. Tiessä oli tässä kohti syvä pudostus vielä 60-luvulla, sittemmin hiukan korjattu ja täytetty. -Auton kyydissä 60-luvun alussa otti mahasta, vaikka nopeutta oli Pobedassa vain 60km/h. Samoin oli kaskua vanhasta mustalaisnaisesta taksissa, joka vaati siinäkohdalla, että ajappa kuski uudestaan, teki niin kutaa mahanpohjaan.

Näillä hätäaputeillä oli monia nimiä kansan suussa, kuten jauhotie, kun palkat maksettiin jauhoina tai tokerotie, jolloin jauhot eli sekoitettu veteen. Jotkin hätäaputiet jäivät vähäiselle käytölle jossain muissa kunnissa. Huhun mukaan teerijärveinen mestari Granqvist(??) ajatti kaikki täytemaat Teerijärven puolelle ja teetätti tietysti oman kuntansa talonpojilla työt, jotta sai myös maksaa palkkiot jauhoina. Siksi vielä 70-luvulla oli Tervaskankaan suoralla kantoja näkyvissä keskellä tietä läpi tulleena keväällä routimisen aikaan.

Tervaskankaan n. 6km suoran syntyhistoriasta ei ole tietoa. Pitäjänkartassa vuodelta 1850 se ei ole aivan suora tie, mutta voi johtua piirustusteknisistäkin syistä. Ehkä välissä oli tienteon aikaan 1825 tiloja, joiden maanomistukset eivät olleet selviä tai paperilla ja tieinsinööri käytti viivotinta linjauksessa.

Tieverkko 1840

Tieverkko 1840 ja vuosina 1840-1868 aloitetut tietyöt.
Ohisessa uudemmassa tieverkon kartassa vuodelta 1840 on jo enemmän hallinnon teitä.* Kiinnittää huomiota, että Vimpeliin tehdään tietä vasta 1840 jälkeen valtiovallan puolesta. Osasyynä on ollut varmaan järven kautta hyvät kulkuyhteydet ja kirkko oli pitkään Lappajärvellä ja hallinnollisesti ei ole ollut tarvetta. Varmasti oli jo käytössä jopa kärryteitä.

Virallisia teitä on jo saatu poikittaisliikenteeseenkin.

* T. Salminen, R. Toivio ja T. Haavisto:"Pohjanmaan kautta, Tiet ja tieliikenne Pohjanmaalla keskiajalta 1990-luvulle", Tiemuseon julkaisuja, 15, 1997.

Tieverkko 1923

Tieverkko 1923 Evijärven ja Ähtävän ympäristössä.
Oheisessa osakopiosta Maanmittaushallituksen "Suomen Kartta 1923" on ote Evijärven ja Ähtävän ympäristöstä. Kiinnitää huomiota, että monia teitä ei ole vielä rakennettu tai ainakaan merkitty karttaaan kulkukelpoisiksi.

Juttuja

Maantiesilloista: Jostain on jäänyt mieleeni, että joskus raskaampia kuormia piti viedä Pukkilan sillan kautta, kirjataan tämä nyt ylös ilman lähdettä. Isojakokartassa 1800 ei näy siltaa siinä ja Kirsiläntie Viskariin päättyy vähän aikaisemmin.

Välijoen länsipuolelta Pukkilasta lähtee tie Lappajärvelle päin ja Koskella on jo silta 1800 isojakokartan mukaan. Sitten oli kanssa Tervosen-Sööterin kohdalla kävelysilta, jäänteitä oli vielä näkyvissä 60-luvulla.

Lisää karttoja ja kartografiasta sekä historiasta löytyy:

Maps_1709 sivulla.
Maps_1770 sivulla.
Kalmberg_1856 Maps sivulla.
Isojaot_1800.
26.1.2018

Home | SiteMap @ Tommi Borg 2000-2018 / All rights reserved