fig
Home
Lauri_1510
Matti_1696
Matti_1729
Antti_1780
Antti_1811
Matti_1841 >>
Jaakko_1878 >>
Lassila_DNA >>
SiteMap

Suvut - Families

Borg suku

Lassila suku

Tompan aloitussivu

Salatut sivut

Päivityksiä

12.1.2015
Päivityksiä Lue lisää >>

31.1.2014
Siirto uudelle serverille.

17.11.2013
Korjauksia ja lisäyksiä.

3.3.2000
Sukusivujen teko alkoi





Puumerkki v. 1672. -Family signature year 1672

Lauri Laurinpoika Cammarbacka/Kammerbacka/Åby/Jokisuu/Lassila s. noin 1510, Evijärvi, isäntä 1548-1552.

Monen evijärveläisen ja kortesjärveläisen nykysuvun kantaisä.

Laurin juuret ovat Puolan ja Saksan rajamailta, Y-DNA haplogroup R1a1a1g2

Esi-isän etsiminen siirtyi vuodesta 1696 aikaisemmaksi 1500-luvun alkuun Y-DNA tutkimusten avulla. Näyttää yhä varmemmalta, että esi-isät ovat saapuneet Puolan ja Saksan rajamailta lähinnä kašubien alueelta melko suoraan nähtävästi Korsholman kautta Evijärvelle. Lähes samat Y-DNA löydöt lähisukulaisista Pohjoismaissa on ainoastaan Evijärveltä. Muutama kaukainen Y-DNA löytö on sitten löytynyt Porista ja Vaasasta (Mustasaari, Korsholma) ja etäämpiä Keski-Euroopasta. Suomen löydöt ovat voineet tulla alunperin merimiehinä tai kauppiaana samalta alueelta. Ennen Ruotsin osaksi ja itämaaksi joutumista Suomi kävi kauppaa Itämeren eteläpuolisten alueiden ja juuri näiden merenkulkijana tunnettujen kašubin kanssa.

Myöhemmin 2015 on löytynyt muitakin saman esi-isän jälkeläisiä Evijärvellä ja Kortesjärveltä varmistaen, että hän on tullut ennen vuotta 1510 paikkakunnalle. Suomeen ei ehkä kuitenkaan monia satoja vuosia ennen, koska ei ole ainakaan toistaiseksi muita lähellä Y-DNA:ta olevia löytöjä edes Pohjoismaista. Ennen Ruotsin ja kuningas Vaasan vallan aikaa 1500-luvun Suomen kaupankäynti oli Itämeren eteläosien hallussa.

On siis löytynyt Pohjoismaista ainoastaan kaksi samansuuntaista ryhmää: Lauri Laurinpojan suoraa Evijärven jälkeläiset ja sitten kauemmat nimettäköön Korsholman Y-DNA sukulaiset. Näistä löytyy edelleen merenkävijöitä ja jopa meriaiheisia sukunimiä.

Lauri’s roots can be found in the border of Poland and Germany, Y-DNA haplogroup R1a1a1g2

Looking for ancestors went from the year 1696 earlier to the beginning of the 16th century with the help of Y-DNA test results. It seems even more likely now that ancestors have arrived from the border of Poland and Germany that was being inhabited mainly by Kašubis. They have probably arrived directly to Evijärvi via Korsholma. Nearly the same Y-DNA finding from the close relatives are found only from Evijärvi. Few distant Y-DNA finding are found in Pori, Vaasa, and in Middle Europe. The findings within Finland may have come originally to Finland as a seaman or trades from the same area. Before Finland was joined as part of Sweden, it was making business with some European countries, particularly with Kašubis.

In Nordic countries they have found only two similar groups: Lauri Laurinpoika’s (’Lauri Lauri’s son’) direct Evijärvi’s descendants and more distant Korsholmas’s Y-DNA relatives. From the latter family you can still find sailors and even surnames related to the sea.

The old story in our family of a prisoned pirate in Korsholma hence now resonates at least slightly more with reality. It should be noted though that pirate name was given even to a foreign businessman.


Se vanha suvussa kulkeutunut merirosvokroniikka Korsholmaan vangitusta saa yhä enemmän siipiä. Merirosvo nimi annettin vaikka vieraanvallan kauppiaalle tai merimiehelle, joka ei rikastanut Tukholman tervaporvareita.

Lassila/Jokela/Jokisuu/Åby miesten juuret -The roots of Lassila/Jokela/Jokisuu/Åby men

Lauri Laurinpoika Kammerbacka (Cammarbacka) s. noin 1510 suoraa isälinjan ja talon jälkeläinen sekä Matti Matinpoika Lassilan, synt. 1696 jälkeläiset kirkonkirjojen mukaan kokoontuivat kesällä 2014 ratkaistakseen tämän "LassilaPuzzlen". Teetimme Y-DNA tutkimukset Kammerbackan ja Lassilan neljältä mahdollisesta jälkeläisiltä.

Ongelmana oli se, että kirjallinen tieto puuttui Kammerbackan ja Lassilan välisestä sukulaissuhteesta. Sittemmin selvisi 2015 muiden teettämien uusien Y-DNA tutkimusten perusteella, että Lauri Laurinpojan isälinjat jälkeläisissä ovat paljon alkuperäistä laajemmat, mitä oli perinteisin sukuselvityksin otaksuttu. Naispuolisia jälkipolvia on kyllä löytynyt jo kirkonkirjojenkin perusteella aikaisemmin, mutta niissä tutkimuksissa käytetään eri DNA:ta ja niitä on toistaiseksi vähemmän tehty.

Lauri Laurinpoika Kammerbacka (born around 1510; directly my mother father line)’s descendant and Matti Matinpoika Lassila (Matti Matti’s son Lassila; born 1696) descendants met in 2014 to study ancestors, and we made Y-DNA tests with four possible descendant of Kammerbacka and Lassila. The problem was that written information was missing in how Kammerbacka and Lassila were genetically related. It was found in 2015 then on the basis of other Y-DNA tests that Lauri Laurinpoika’s father lines in descendant are much wider than what is had been assumed.

Uusia Y-DNA tuloksia - New Y-DNA results

Jatkuvasti testautetaan DNA:ta ja tuloksia ilmestyy tiputtain eri tietokantoihin.

Nyt on valmistunut loppuvuodesta 2015 yhteensä kolme laajempaa 67 markkerin identistä Y-DNA tutkimusta eri sukuhaaroista. Lisäksi on kolme 12 markkerin tulosta osoittaen Lauri Laurinpojan s. noin 1510 yhteiseksi esi-isäksi monelle evijärveläisille nykysuvuille. Viimmeinen hitti osui nyt Kortesjärvelle Ylikylän Pitkäjärven vesistön paikkeille.

Vain muutamassa on yhden markkerin muutos luonnollisen mutaation johdosta, mihin juuri perustuu DNA sukututkimukset ja sukuhaarojen ikien määritykset. Taas Y-DNA ero lähimpiin Puolan-Saksan rajamaissa oleviin Kašubeihin viittaavat, että esi-isä on saapunut joskus 1300-1500 luvulla Suomeen.

DNA’s are being tested continuously and results are appearing on different databases.

At the end of 2015 now altogether three larger 67 marker’s identical Y-DNA studies from different family branches have formed. Additionally three 12 markers’ results have indicated that Lauri Laurinpoika is a common ancestor for many families in Evijärvi. Only few has one marker natural change due to a mutation, to which DNA geneolotic studies base upon. On the other hand, Y-DNA distance to closest Kašubis in the border of Poland-Germany refers that the ancestor has arrived to Finland between 14th and 16th century.

Jokikylän Lassilan taloryhmästä -The farm houses of old Jokikylä Lassila

Lassilan taloa verotettiin ensikerran Eino Tapaninpoika Lassilan nimellä 1567. Lainaus Mauri Jokelan* viestistä, joka on kauimmin tutkinut Lassila suvun juuria: ”Eino Tapaninpojan jälkeläisten mieslinjaa ei tiettävästi ole olemassa. 1600-luvun lopun nälkävuodet ja heti perään tullut isoviha hävitti suvun mieslinjan Lassilasta ja vävyn jälkipolvet siis myivät Lassilan juuri Matti Matinpojalle eli näin talo siirtyi Åbyläisille."

Vahojen tiekarttojen mukaan ja hiukankin sotilastrategisesti mietittymä Lassilan taloryhmä on voinut olla paha paikka asujille 1700-luvulla pitäjän tuolloisen lähes ainoan tieristeyksen vieressä. Jossain oli merkintä, että tila oli isovihan jälkeen veronmaksukyvytön kruunun tila.

Sitten koko seuraava kappale suomeksi on Maurin viestistä suoraa lainausta (otsikointia lukuunottamatta):

Tax was collected from Lassila’s house for the first with in 1567, and the name registered was Eino Tapaninpoika (“Eino Tapani’s son”). Mauri Jokela, who has longest studied roots of Lassila, wrote: “Male line offspring of Eino Tapaninpoika does probably not exist. Hungry times in 17th century and Greater Wrath immediately after probably destroyed it. On the other hand, the house was probably being sold to Matti Matinpoika (Matti Matti’s son) and hence the house was occupied by Åby family.

According to the old route maps and military strategy the Lassila’s houses may have been an inconvenient place for the inhabitants in 18th century since it was just next to the only crossroad in the whole village. Additionally there was a sign somewhere that the house was after being unable to pay tax.


* mauri.jokela(at)gmail.com

Uusia tuloksia yhdistämällä DNA ja perinteisiä sukututkimuksia - New results by combining DNA and classical genealogy research

"Tiedot lähtevät vuoden 1548 Järviseudun käräjistä, jolloin Järviseudusta tehtiin ensimmäinen veroluettelo. Varhaisimmat syntymäajat ovat arvioita, jotka voivat heittää useita vuosia, mutta ovat suuntaa antavia. Luettelo kulkee isältä pojalle tekemäni sukututkimuksen mukaan seuraavasti:

The following information is from the local lake distric thing in 1548 when they made a first written tax recording from Järviseutu (the lake distric). The earliest birth years are guesses but the actual year may be slightly different.

Yhteinen kantaisä:
Lars Larsson Åby (Cammarbacka) (s. noin 1510), isäntä Evijärven Jokikylän Åbyn talossa 1548 – 1552.

Åby/Lassila (Jokikylä)

Pehr Larsson (Lars Larssonin poika) s. noin 1530, Åbyn isäntä 1553 - 1577

Anders Pehrssonn (Pehr Larssonin poika) s. noin 1550, Åbyn isäntä 1578 - 1601

Hans Andersson (Anders Pehrssonin poika) s. noin 1595, Åbyn isäntä 1618 - 1642

Mårten Hansson (Hans Anderssonin poika) s. noin 1626, k. 1690

Matts Mårtensson (Mårten Hanssonnin poika) s. 1664 - 29.1.1709

Tähän asti on DNA varmistus Jokikylän Lassilan suvusta. Tästä haarautuu Matti Matinpoika Lassila s. 1696* ja Juha Matinpoika Åby s. 1692.

Näistä veljeksistä haarautuu Jokikylän Lassilan ja Åbyn suvut. Näiden miesten jälkipolvista otettu DNA on sama."



Lassila (Haapajärvenkylä)

Lars Larsson s. n 1535, Haapajärvenkylän Lassilan isäntä 1554 – 1602*

Lars Larsson (edellisen Lars Larssonin poika) s. noin 1570, Lassilan isäntä 1604 – 1620

Henrik Larsson (edellisen Lars Larssonin poika) s. noin 1690, Lassilan isäntä 1627 – 1636.

Lars Henriksson (Henrik Larssonin poika) 1623 - 1683, Lassilan isäntä 1669 – 1673.**

Lars Larsson (Lars Henrikssonin poika) s. 1659, k. 6.12.1722, Lassilan isäntä 1686 - 1711.

Thomas Larsson (Lars Larssonin poika) s. 1686, k.12.11.1744. Lassilan isäntä 1712 – 1722.

* Lars tulee jostain Lassilan talon isännäksi Haapajärvenkylään. Talo oli ollut muutaman vuoden ns. autiona ennen hänen tuloaan. Hän voisi olla Åbyn Lars Larssonin poika. Tämä selittäisi DNA-yhtäläisyyden myöhemmillä sukupolvilla.

Järviseudun historia I kirjassa tämä mies on merkitty virheellisesti vävyksi. Alkuperäisissä muistiinpanoissa näin ei ole."

Lainaus loppuu.

Yhteistä Y-DNAta

Åbyläisten ja Lassiloiden Y-DNA kanssa samanlaisia voi löytyä kirkonkirjojen perusteella ainakin seuraavista sukunimistä: (Kammerbacka), Lassila, Jokela, Åby, Harju, Laine, Brefdragar eller Bygar ja Pykäri, Ahola, Kankkonen (Kanckola), Lill-Pellinen, Pellinen ja Karvonen.

Nyt on huomattava, että sukunimi meni ennen enemmän talon nimen mukaan, kuin olisi peritty isältä. Siksi yllä kerrotuilla sukunimillä monien nykyhenkilöiden isälinja johtaakin johonkin täysin toiseen taloon/sukuun. Myös Lassila (Koppare) on ehkä eri klaania ja ainakin yksi Y-DNA testattu on Suomen yleisintä N1c-ryhmää (58% suomalaismiehistä).

It should be noted here that surname was given more according to a house rather than got from the father. That is why people with the surnames given above can be of a completely different father line.

Mielenkiintoinen piirre ilmeni tietokannasta, että Jokikylän Lassilalle vain 56 kaukaistakaan sukulaista löytyi Lassila (Haapajärvi) suvun kaikkiaan 544 joukosta (10%). Yleensä näin laajassa otannassa sukulaisten määrä kertaantuu suuremmaksi samassa pitäjässä.

Lassila talonnimestä - The name of Lassila farm

Alkuperäisen Lassilan kantatalon nimestä: "Lassila-nimi esintyy talonnimenä Evijärvellä vasta 1687, ja silloinkin Lassila tarkoitti Jokikylän Lassilaa." *
Talonnimi oli tärkeämpi, kuin mahdollinen sukunimi Länsi-Suomessa. Sukunimiä käytettiin jos käytettiin lähinnä ammattia osoittavana kuten Seppä tai Mylläri.

Matti Matinpoika s. 1696 Åbystä osti Lassilan talon lainhuudon 22.6.1732 mukaan. "Jokikylän Lassilan isäntä katosi Ilmajoella jättäen vaimonsa kiertelemään järviseutua kerjäläisenä. Lassilan asuttanut Antti Brefdragare pystyi maksamaan vuonna 1698 vain itsellisrahaa."**

*Heikki Junnila ja Heikki Rantatupa, Järviseudun Historia. 1, Esihistoriasta 1850-luvulle. (1983) Evijärvi: Järviseutu-seura, p. 242.
**Heikki Junnila ja Heikki Rantatupa, Järviseudun Historia. 1, Esihistoriasta 1850-luvulle. (1983) Evijärvi: Järviseutu-seura, p. 270.

Haapikylän Lassilat sittenkin sukua jokikyläläisiin

Aina sanottiin, että Haapikylän (Haapajärven) ja Jokikylän Lassilat eivät ole mitään sukua keskenään ja kirkonkirjoista sekä muista kirjallisista lähteistä pääseekin helposti tähän virheelliseen johtopäätökseen. Kyllähän joitain harvoja minjöitä on vaihtunut keskenään, mutta ei mieslinjoja. Nyt kuitenkin Y-DNA tutkimusten perusteella murrettiin perinteisen tutkimuksen tiilimuuri ja voi todeta, että yhteinen esipolvi on todennäköisesti löytynyt Lars Larssonista s. n 1510.

Olisikin ollut outoa, että pienen kunnan alueella on kolme eri Lassila taloa tai sukua, joista mitkään eivät olisi sukua keskenään.

Purmojärven kahakka

Lainataan edelleen Maurin viestiä:

”Kahakassa kuolleet Matti Matinpojan s. 1696 veljet olivat:
Eric Mattsson Cammarbacka s. x.4. 1689 Evijärvi Åby, k. 21.3. 1715 Purmojärvi Ruosteen kahakka
Hans Mattsson Cammarbacka s. 1690 Evijärvi Åby, k. 21.3. 1715 sama paikka
Simon Nilsson Cammarbacka s. 1683 Evijärvi ? k. 21.3. 1715 Hänet poltettiin ladon seinään sidottuna, kun ei suostunut kertomaan missä on mita miehiä. Simon oli Cammarbackan veljesten sisaren Margetan mies. Ericillä ja Simonilla oli perhe ja jälkeläisiä, mutta niitä en ole kovin pitkälle pystynyt seuraamaan.

Oliko Matti Matinpoika s. 1696 jo tuolla mukana ja selvisi sieltä hengissä? Oliko kahakka suurempi yhteenotto vai vain noiden kolmen onneton törmääminen kasakoihin heinänhakumatkallaan ulkoniityltään jonka omistivat Purmojärven Ruosteella?”

Mietin ja tutkin sitten asiaa edelleen omassa päässäni. Nämä ulkoniityt ja varsinkin määrätyt järvikortteet olivat talviruokinnassa kullanarvoisia antaen lehmille vitamiinia ennenkuin nykymuotoinen heinänviljely yleistyi 1900-luvulle mentäessä. nämä eri korte- ja kaislalajit oli tarkaan tunnettu tuolloin. Jotkin vanhemmat henkilöt ovat osanneet vieläkin eritellä, mitä kortteita piti ottaa lehmille kuivaneista järvenpohjista. Evijärven pikku saarissakin on hassuja maanomistuksia, jossa kiinteä maa kuului toiselle ja ruohikko toiselle omistajalle. Tästä ”pätkäkortteesta” pidettiin kiinni kynsin ja hampain vuosisatoja ja alueet saatoivat sijaita kaukanakin.

Niitä rehukortteita kasvoi jokien, järvien, metsälampien rannoilla ja sopivissa painanteissa sekä niiden kasvua edistääkseen nähtiin jotain vaivaakin. Sopisi hyvin maaliskuiseen rehunhakureissuun hangilla tämä Purmojärven kahakka kun siinä on lähellä soistuvia järviä. Piilopirttiä tuskin tuohon Ruosteenojalle noin lähelle alle 2km asuttua Purmojärveä ja Kontiaisenmäkeä olisi kuitenkaan laitettu, niitä oli yleensä kauempana asutuksista.

Toisaalta tutkiessa vuoden 1709 isompaa karttaa, joka oli tehty 5 vuotta aikaisemmin, sen mukaan järkevä kulkureitti Pedersödestä Evijärvelle olisi Purmojärven kautta Lappajärven kappeliin. Ehkä venäläisilläkin oli tämä 1709 kartta sotasaalina ja kahakka sattui suurimpien terroriaallon loppupuolella. Suora reitti Evijärveltä Ähtävälle tai Lappajärvelle oli kartan mukaan vielä epämääräinen, vaikka se on ollut jo 1600-luvulla ja ei ollut merkitty juuri tähän karttaan. Karttaosiossa on tiestöstä enemmän.

Yhteenveto

Ohessa voi ladata Mauri Jokelan kirjoittama erinomainen artikkeli: 300 vuotta Purmojärven kahakasta, julkaistu 18.3.2015 Järviseudun Sanomissa. Siinä on kerrottu selkeästi tiedossa olevat asiat.

Kevyesti - Miscellaneous

Ja ei aivan vielä ole juttu lopussa. Koko sukututkimusintoni lähti siitä, että kun käytin kauppias Selma Lassilaa hautausmaalla yli 90-vuotiaana ja hän sitten kierteli vastausta kysyäkseni jostain hautakivessä olevasta nimestä, että onko se hänen äitinsä kanssa sukulainen. Siitähän tämä lähti liikkeelle, tiedonhalusta ja aikoinaan vaietuista jutuista.

Ja ei aivan niin kevyesti: Kaikki eivät halua, että heidän juurian pengotaan. Kun suku laajentuu, niin aina tulee joku, joka alkaa penkomaan juuriaan. Se, mitä me eletään tätä päivää, on aivan toisenlainen kuin jo 100 vuotta sitten. Yhtään mustalaista ei ole tullut vielä eteen, ja mitä sitten, ja vain yksi Siperiaan karkoitettu. Mutta geneettisesti, fysiologisesti ja ihmisenä olemme samoja, kun tuhansia vuosia sitten. Ympäristö on vain muuttunut

Jokainen voi miettiä omalta kohdallaan, miten olisi selvinnyt tuolloin. Aikakausi oli vain toinen, lähtökohtaisesti ihmisenä olemme edelleen samoja.

My interest in genealogy started when I visited cemetery with over 90-year old Selma Lassila, and she didn’t first want to answer when being asked about one name in a grave stone whether that was relative to her mother. I was curious of the suppressed information.

Not everyone want that their roots are being explored. However, when family enlarges, always there will be someone who digs into genealogy. At the same tie, nowadays there is a completely different style of life than even only 100 years ago, and that needs to be understood when finding for instance that an ancestor was sent to Siberia. Yet genetically and physiologically we haven’t changed for thousands of years. It is only the environment that has changed.

Everyone can think for themselves how they would have survived in older times. Even though the time phase was different, as humans we are still the same.
☺ ☺
Päivitetty 6.12.2017

Home | SiteMap @ Tommi Borg 2000-2016 / All rights reserved